Uutiset

Energiateollisuus moittii: tuulivoimatuki tuki menee “toiseksi parhaille hankkeille” – Osa tuulivoimayhtiöistä ei tarvitse tukea tuulivoimaloihinsa

Uusiutuvan energian tukikilpailutukseen haki vain tuulivoimahankkeita. Energiateollisuuden mielestä tarjouskilpailun merkitys jäi energiapoliittisesti vähäiseksi.
Uusiutuvan energian tukikilpailuun osallistuu pelkästään tuulivoimahankkeita. Ne saavat valtion tukea sähkön markkinahinnan lisäksi. Tuulivoimaloita aiotaan toteuttaa myös ilman valtion tukea. Kuva: Nina Susi

Vuoden lopussa päättynyt uusiutuvan energian tukikilpailutus keräsi 26 tarjousta, jotka kaikki ovat tuulivoimahankkeita.

– Käviköhän niin, että nyt kilpailutettiin toiseksi parhaita hankkeita, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Hän tarkoittaa sitä, että samaan aikaan kun tarjouskilpailu julkistettiin, tuulivoimayhtiöt ilmoittivat ilman julkista tukea toteutettavista tuulivoimahankkeista. Niiden tuotantomäärä on likimain sama kuin tarjouskilpailussa.

– Energiapoliittisesti tarjouskilpailun merkitys jäi vähäiseksi. Olimme alun perin sitä mieltä, että tuulivoima on kilpailukykyisin tuotantomuoto ja että investoinnit suuntautuvat tuulivoimaan. Ja näinhän on käynytkin, sanoo Leskelä.

Ilman valtion tukea toteutuvia hankkeita on kolme. Tuuliwatti rakentaa Iihin Pohjanmaalle viiden tuulivoimalan puiston, Wpd Finland Kannukseen Keski-Pohjanmaalle 14 tuulivoimalan puiston ja CPC Finland Isojoelle Etelä-Pohjanmaalle 12 tuulivoimalan puiston.

Uusi tuki halvempi kuin edellinen tuulivoimatuki

Kilpailutus sinänsä Leskelän mielestä toimi, sillä tarjouksia tuli yhteensä yli 4 terawattitunnin vuosituotannosta. Tukea saa enintään 1,4 terawattitunnin tuotantomäärä.

Kilpailutuksen valmisteluvaiheessa kiisteltiin, otetaanko vesivoima sen piiriin. Energiateollisuus olisi niin halunnut, mutta poliittisessa käsittelyssä vesivoimalaitokset pudotettiin tuen ulkopuolelle.

Vesivoima kuitenkin lasketaan uusiutuvaksi energiantuotantomuodoksi.

Uusiutuvan energian tukikilpailutus säädettiin erittäin kalliiksi valtiolle tulleen tuulivoimatuen tilalle. Sen hinnaksi on arvioitu satoja miljoonia, kun nyt puhutaan kymmenistä miljoonista euroista.

Tosin preemiojärjestelmän kustannuksiakin on vaikea arvioida. Siihen vaikuttaa sähkön markkinahinnan kehitys.

Energiaviraston laskelman mukaan kustannukset olisivat noin 7 miljoonaa euroa vuodessa oletuksella, että sähkön markkinahinta olisi 2020-luvulla keskimäärin 35 euroa megawattituntia kohden ja hyväksyttyjen tarjousten mukainen keskimääräinen preemio olisi 10 euroa.

Juuri nyt sähkön markkinahinta on korkeampi. Pohjoismaiden sähköpörssin Nord Poolin hinta Suomeen oli tänään torstaina 60 euroa megawattitunnilta.

 

Kisassa voittaa alhaisinta tukipreemiota tarjoava

Tarjouskilpailussa sähkön tuottajat tekivät tarjouksia preemiosta ja sähkön vuosituotannon määrästä. Pienimmän preemion tarjonneet sähkön tuottajat menestyvät tarjouskilpailussa parhaiten.

Kilpailutuksessa käytetään sähkön viitehintana 30 euroa megawattitunnilta. Sähkön tuottaja, joka pyytää pienintä lisähintaa eli preemiota tuotannostaan, voittaa tarjouskilpailun.

Jos voittava tarjous olisi esimerkiksi 25 euroa megawattitunnilta, tuottaja saisi sähköstään 55 euroa megawattitunnilta. Preemio olisi liukuva, eli tuki alkaisi vähentyä, jos sähkön hinta nousisi korkeammaksi kuin 30 euroa per megawattitunti. Yli 55 euron sähkön hinnalla tukea ei saisi lainkaan.

Tuki pysyisi 25 eurossa, vaikka sähkön hinta olisi alhaisempi kuin 30 euroa megawattitunnilta. Jos sähkön hinta laskisi negatiiviseksi, tukea ei maksettaisi.

Energiavirasto on aloittanut tarjousten käsittelyn ja pyrkii ratkaisemaan tarjouskilpailun mahdollisimman pian.

Preemiojärjestelmään hyväksytylle voimalaitokselle maksetaan tukea toteutuneen sähkön tuotannon perusteella. Tukiaika on 12 vuotta. Edellytys tuen saamiselle on, että voimalaitos tuottaa sähköä kolmen vuoden sisällä tarjouskilpailun ratkaisusta.

Uusimmat