Uutiset

Ensin nykyinen rataverkosto kuntoon – “Tällä hetkellä tärkeintä on nykyisen rataverkoston perusparannustyöt”

VR:n toimitusjohtajan Rolf Janssonin mukaan nykyisen rataverkoston peruskorjaustyöt parantaisivat reilussa vuodessa matkustajaliikenteen tasoa. Nopeiden junayhteyksien rakentaminen kestää vuosia.
VR:n toimitusjohtaja Rolf Janssonin mukaan junaliikennettä voidaan kehittää laittamalla prioriteetit kohdilleen. Se tarkoittaa, että nykyinen rataverkosto pitää saada kuntoon, koska uusien ja nopeiden ratayhteyksien rakentaminen kestää vuosia. Kuva: Mauri Ratilainen
VR:n toimitusjohtaja Rolf Janssonin mukaan junaliikennettä voidaan kehittää laittamalla prioriteetit kohdilleen. Se tarkoittaa, että nykyinen rataverkosto pitää saada kuntoon, koska uusien ja nopeiden ratayhteyksien rakentaminen kestää vuosia. Kuva: Mauri Ratilainen

Nykyisen rataverkoston peruskorjaustöiden rivakka aloittaminen olisi tärkeämpää kuin junnaava keskustelu siitä, voidaanko uusien nopeiden ratayhteyksien rakentaminen aloittaa tällä hallituskaudella vai ei, sanoo VR:n toimitusjohtaja Rolf Jansson.

– Nämä ovat sen verran isoja hankkeita, että niissä menee pakostakin vuosia. Siksi on ymmärrettävää, että uuden ratakapasiteetin rakentaminen kestää huomattavasti pidempään kuin nykyisen infran perusparantaminen, Jansson sanoo.

Raideliikenteennykytilanteen parantaminen vaatii siis raideverkoston peruskorjausta, joka tarkoittaa ylimääräisten ja tilapäisten nopeusrajoitusten poistamista, rataosuuksien sähköistämistä, akselipainon korottamista, ohituspaikkojen rakentamista ja ratapihojen kunnostamista.

Rataverkoston peruskorjaaminen hyödyntäisi niin matkustaja- kuin tavaraliikennettä.

Yksistään matkantekoa hidastavia tilapäisiä nopeusrajoituksia on yli sata kappaletta eri rataosuuksilla.

VR:n laskelmien mukaan nopeusrajoitusten poistaminen olisi noin 200 miljoonan euron paketti. Nopeusrajoitusten poisto nopeuttaisi junamatkoja keskimääräin noin kahdeksalla minuutilla.

– Kyse on suhteellisen pienestä rahasummasta, jolla saadaan merkittäviä leikkauksia matkustusaikoihin ja parannuksia juna-aikataulujen täsmällisyyteen. Olemme laskeneet, että nopeusrajoitusten poistaminen toisi lyhyessä ajassa 20 miljoonan euron säästöt vuositasolla, toimitusjohtaja sanoo.

Liikenneministeri peräsi realismia

Liikenneministeri Sanna Marin (sd.) peräsi lauantaina Helsingin Sanomissa realismia raidekeskusteluun.

Marin korosti haastattelussa, että vain pieni osa ratahankkeista voidaan aloittaa tällä hallituskaudella. Sen sijaan isot ratahankkeet, kuten tunnin junat Turusta ja Tampereelta Helsinkiin, ovat edelleen suunnitteluvaiheessa.

Marin korosti sitä, että ratahankkeiden toteuttamisessa kyse on rahasta eikä halusta.

– Kun faktat ovat kunnossa, vasta sen jälkeen voidaan priorisoida se, mikä on tärkeää. Meidän näkökulmastamme tällä hetkellä tärkeintä on nykyisen rataverkoston perusparannustyöt, Jansson toistaa.

Hallitusohjelmassa rahaa kunnossapitoon

Hallitusohjelmassa perusväylien kunnossapitoon on varattu 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus, johon sisältyvät myös rautateiden kunnostustyöt.

Ainostaan vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu 22 miljoona euron lisärahoitus.

Siksi on selvää, että nopeita rataosuuksia ei rahoiteta budjettivaroin vaan rahoitusmallit on löydyttävä muualta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ratahankkeita varten perustetaan hankeyhtiöitä, joiden kautta rahoitusta tulee useasta eri lähteestä.

Jansson pitää suunniteltuja hankeyhtiöitä hyvänä vaihtoehtona ja toteaa, että miljardihankkeissa ei pidä laskea merkittävää rahoitusta lipputulojen kautta.

– Junalla matkustaminen on hintaherkkää toimintaa. Jos lippujen hintoja korostetaan kymmenen prosenttia, matkustajamäärä vähenee kahdellatoista prosentilla. Ainoa poikkeus hintaherkkyydessä on se, jos infrainvestointi parantaa merkittävästi palvelutasoa, esimerkiksi jos junalla pääsee suoraan Vantaan lentokentälle Oulusta ja Tampereelta.

Junamatkojen määrät kasvussa

Junamatkojen määrä kotimaan kaukoliikenteessä kasvaa tasaisesti. Raideliikenteen kasvun takana vaikuttavat kaupungistuminen ja kestävä kehitys. Junalla matkustaminen on ilmastoystävällisempää kuin oman auton käyttö tai lentäminen.

– On selvää, että meidän on investoitava kalustoon, asiakaspalveluun ja junavuorojen lisäämiseen, mutta kun tavoittelemme merkittävää raideliikenteen kasvua, silloin me tarvitsemme uusia hankkeita eli uusia rataosuuksia, Jansson sanoo.

Kolme suurta ratahanketta

Suomessa käydään keskustelua useista mittavista ratahankkeista.

Merkittävimmät ratahankkeet ovat nopeat junayhteydet Turusta ja Tampereelta Helsinkiin.

Samaan aikaan keskustellaan myös itäradasta eli junayhteydestä, joka kulkisi Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Lisäksi pääkaupunkiseudulle on suunniteltu pisararataa, joka rakennettaisiin Helsingin kaupungin alle.

Kolmen mittavan ratahankkeen rakentaminen maksaisi arviolta yli kymmenen miljardia euroa.

Jo yksistään ratahankkeisiin liittyvä suunnittelutyö maksaa 350 miljoonaa euroa.

Yksistään ratahankkeiden suunnitteluun on käytetty rahaa kymmeniä miljoonia euroja.

Rahoitus tulisi hankkeita varten perustettavan hankeyhtiön kautta.

Hallitusohjelmassa on varattu rahaa raiteiden peruskorjaustyöhön.

Uusimmat