Uutiset

Entä jos Britannia anoo jatkoaikaa EU:ssa? – Suomalainen asiantuntija povaa ongelmia

Britannian eroneuvottelujen pidentäminen olisi teoriassa mahdollista, mutta käytännössä äärimmäisen vaikeaa. Näin arvioi Suomen EU-edustuston Brexit-erityisasiantuntija Johanna Himmanen. EU:n oman toiminnan kannalta on tärkeää saada britit ulos unionista mahdollisimman ripeästi.

Britanniassa on herätetty keskustelua siitä, että britit jatkaisivat EU:n jäsenenä suunniteltua pidempään. Asian nosti esiin brexitiä vastustavan Open Britain -kansalaisjärjestön politiikka- ja tutkimusjohtaja Thomas Cole Lännen Median haastattelussa sunnuntaina.

Britannian eron on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden keväällä. Cole pitää aikataulua mahdottomana.

-Neuvottelut pääsevät alkamaan luultavasti huhtikuussa ja mahdollinen sopimus pitää hyväksyä sekä EU-parlamentissa että Britannian parlamentissa. Hyväksymisprosessin pitäisi alkaa jo lokakuun lopussa. Kun lasketaan pois yksi kesälomakuukausi, neuvotteluille jää aikaa noin viisi kuukautta. Siinä ajassa ehtii neuvotella korkeintaan hyvin summittaisen sopimuksen, Cole toteaa.

Colen mukaan yksityiskohtainen sopimus pitää saada valmiiksi ennen siirtymäkautta. Britannia ja EU sopivat joulukuussa siirtymäajasta, jonka kuluessa erosopimus pannaan täytäntöön. Siirtymäaika alkaa eron astuessa voimaan ja päättyy vuoden 2020 lopussa.

Colen mukaan Britannia tuskin haluaa käyttää siirtymäaikaa neuvottelemiseen, koska silloin sen asema on hyvin heikko. Siirtymäaikana Britannia joutuu noudattamaan EU:n sääntöjä, vaikka ei ole enää jäsen. Siksi jäsenyyden pidentäminen on Colen mukaan ainoa vaihtoehto.

Erityisasiantuntija Himmasen mukaan jäsenyyden pidentämisestä ei ole keskusteltu Brysselin kamareissa. Se olisi kuitenkin periaatteessa mahdollista.

-EU voi yhteisymmärryksessä Britannian kanssa päättää jatkaa artikla 50:n soveltamista. Se tarkoittaisi, että Britannian jäsenyys todellisuudessa jatkuisi.

Tämä johtaisi hankalaan tilanteeseen. Himmasen mukaan Britannialla olisi jäsenmaan oikeudet ja velvoitteet. Se tarkoittaisi esimerkiksi edustusta EU:n parlamentissa. Brittien pitäisi siis osallistua ensi vuoden europarlamenttivaaleihin.

Myös siirtymäaikaa on Himmasen mukaan mahdollista pidentää, mutta sekin johtaisi ongelmiin. Nykyisen siirtymäajan loppu on ajoitettu EU:n rahoituskehyskauden päättymiseen.

-Jos siirtymäkausi menisi yli vuoden 2020 lopun, tarvittaisiin uudet rahoitusratkaisukeskustelut Britannian kanssa. Ennen joulua sovittu rahoitusratkaisu kattaa nimenomaan nykyisen siirtymäkauden, Himmanen sanoo.

Toisin sanoen EU:n pitäisi sopia Britannian kanssa lisälaskusta, jonka britit maksaisivat nykyisen erorahan lisäksi.

Himmasen mukaan EU:ssa tähdätään kaikin voimin siihen, että erosopimus on selvä lokakuuhun mennessä.

-Mehän emme tiedä mitä tulee tapahtumaan, koska avoimia kysymyksiä on hyvin paljon. Mutta tämä on tavoite.

Asiasanat

Uusimmat