Uutiset

Entä jos uskonnonopetus korvattaisiin kouluissa katsomustiedolla? – Tutkija alkaa jo väsyä ikuisuusaiheesta inttämiseen

Vihreät esittää kouluihin kaikille yhteistä katsomustietoa. Dosentti Jyri Komulainen kaipaa sen sijaan monimuotoista uskonnonopetusta sekä dialogia.
Erilaiset joulukuvaelmat kuuluvat vuodenkiertoon etenkin varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa. Miten niiden kävisi, jos uskonnonopetus korvattaisiin katsomustiedolla? Kuva: Martti Tikka
Erilaiset joulukuvaelmat kuuluvat vuodenkiertoon etenkin varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa. Miten niiden kävisi, jos uskonnonopetus korvattaisiin katsomustiedolla? Kuva: Martti Tikka

Vihreiden eduskuntaryhmä ehdotti perjantaina, että uskonnonopetus korvataan kouluissa yhteisellä katsomusaineella. Siinä keskityttäisiin erilaisten uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämiseen.

Ryhmän mielestä ensimmäinen askel tähän suuntaan olisi elämänkatsomustiedon opetuksen avaaminen myös evankelisluterilaiseen uskontokuntaan kuuluville oppilaille.

– Jos kirkkoon kuuluva oppilas nyt haluaa valita elämänkatsomustiedon, hänen on ensin erottava kirkosta, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) perusteli eduskuntaryhmän tiedotteessa.

Hänen mukaansa ei ole keneltäkään toiselta pois, jos oppilas voi vapaasti valita omaa vakaumustaan ja motivaatiotaan parhaiten tukevan vaihtoehdon.

”Liikaa pieniä opetusryhmiä”

Integroitua katsomusopetusta toteutetaan nykyisten opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta jo monissa kouluissa ympäri Suomea.

Vihreiden mukaan haasteena kuitenkin on, että lait, asetukset ja opetussuunnitelmat eivät tue yhtenäistämiskehitystä. Eduskuntaryhmä haluaa tähän muutoksen, jonka valmistelua se kiirehtii aloitettavaksi jo kuluvalla hallituskaudella.

Asiassa aikaisemminkin aktiivisen Alanko-Kahiluodon mielestä tavoite on välttämätön pelkästään yhteiskunnan turvallisuuden ja vakauden takia. Hänen mukaansa nykytilanne on kestämätön etenkin pääkaupunkiseudulla.

– Eri uskontoja on paljon, joten oppilaat joudutaan jakamaan lukuisiin pieniin ryhmiin. Tällöin on vaikeaa löytää päteviä opettajia. Kuinka varmistetaan, että opetus pysyy neutraalina? Alanko-Kahiluoto kysyy tiedotteessa.

Vihreiden linjana on, että tulevaisuudessa katsomusopetuksen pitää olla kaikille yhteistä samalla tavalla kuin kaikki muukin tiedonalan opetus. Tällöin luovuttaisiin uskonnon opettamisesta erikseen eri ryhmille.

– Tämä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi kirkkohistorian opetuksesta luovuttaisiin, Alanko-Kahiluoto muistutti.

– Kirkon roolin tunteminen osana länsimaista kulttuurihistoriaa on edelleen tärkeää kaikille oppilaille. Yhtä lailla jokaisella pitää olla mahdollisuus oman maailmankatsomuksen tutkiskeluun ilman, että se on sidottuna yksittäisen uskonnon opetukseen.

”Tutusta uskonnosta liikkeelle”

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Jyri Komulainen on perehtynyt uskonnonopetukseen ja kouluttanut aiemmin uskonnonopettajia. Hänen mielestään vihreiden esitys on aikaisempia kannanottoja lempeämmin kirjoitettu.

– Siinä tuodaan esille uskonnon ja elämänkatsomuksen integraatiota, Komulainen sanoo.

– Oma mallini on jossain määrin samansuuntainen. Siinä oman uskonnon opetusryhmät telakoituisivat yhteen yläkoulussa tai viimeistään lukiossa.

Komulaisen mallissa lähdettäisiin yhdessä liikkeelle itse kullekin lapselle tutusta uskonnosta, josta edetään myöhemmin dialogiin muiden uskontojen ja maailmankatsomusten kanssa. Hän uskoo mallin lisäävän ilmaisun ja ajattelun vapautta sekä aitoa pluralismia ja moniuskonnollisuutta.

– Vihreiden ehdotuksessa on se vaara, että se voi pyyhkäistä monimuotoisuuden pois opetuksesta ja tuoda tilalle pelkkää elämänkatsomustietoa. Se suunniteltiin aikoinaan uskonnottomien oppiaineeksi.

Olennaista Komulaisen mielestä on, että katsomusaineissa pidetään kiinni laadukkaasta opetuksesta ja positiivisen uskonnonvapauden periaatteesta. Kaikkien on saatava riittävästi tietoa islamista, buddhalaisuudesta, hindulaisuudesta, kristinuskosta, juutalaisuudesta ja muista maailmanuskonnoista.

”Pohjoismaihin ei kannata verrata”

Yleisellä tasolla Jyri Komulainen sanoo olevansa jo väsynyt ikuisuusaiheen selittämiseen ja siitä inttämiseen.

Oman uskonnon opetukseen muutosta vaativat vetoavat usein siihen, miten asia on järjestetty muissa Pohjoismaissa. Komulaisen mielestä vertailussa ei ole mieltä.

– Ruotsalaiset kollegat ovat muistuttaneet, ettei heillä ole vanhoja vähemmistöjä samalla tavalla kuin meillä. Suomalainen monikulttuurinen politiikka on rakentunut eri tavalla. Meidän historiaamme ovat vaikuttaneet muiden muassa tataarimuslimit, juutalaiset ja ortodoksit, Komulainen muistuttaa.

Lisäksi kirkolla tai seurakunnilla ei ole Suomessa osaa eikä arpaa koulujen pedagogisessa uskonnonopetuksessa. Monissa muissa maissa opetus on sen sijaan ulkoistettu uskonnollisille yhdyskunnille.

– Lähtökohdat ja perinteet sekä valtion ja kirkon suhteet ovat Euroopan eri maissa hyvin erilaisia. Jos Suomea johonkin kannattaa verrata, niin ehkä Saksaan. Siellä on varsin samankaltainen monikulttuurinen historia ja uskonnonopetusjärjestelmä kuin meillä, Komulainen toteaa.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti