Uutiset

Erikoinen patsas herättää ohikulkijoissa hämmennystä – ”Ihmiset eivät ehdi reagoida siihen”

Helsinki

Kiasman taidekilpailussa palkittu ”juokseva patsas” on herättänyt yleisössä varovaista kiinnostusta parin ensimmäisen esilläolokuukauden aikana.

– Jotkut lenkkeilijät ovat puistossa lähteneet juoksemaan pukumiehen mukana tai huudelleet. Jossain Kampin kauppakeskuksessa ihmiset eivät niinkään ehdi reagoida siihen, kuvataiteilija

Nestori Syrjälä

kertoo.

Syrjälän

Running man

lienee Suomen ensimmäinen performanssina toteutettu julkinen taideteos. Se voitti jaetun ensimmäisen palkinnon nykytaiteen museon Kiasman Marskille kaveri -taidekilpailussa, jossa etsittiin uudenlaista julkista taidetta Helsingin keskustaan.

Monumentti

ei ole betonia eikä kiveä, vaan se liikkuu vinhaa vauhtia. Näyttelijä

Lauri Tanskasen

esittämä kravattipukuinen mies juoksentelee ensi vuoden toukokuuhun asti kerran viikossa sinne tänne Kiasman piha-alueella ja lähiympäristössä.

Syrjälän mukaan juoksu ilmaisee dynaamisuutta, mutta toisaalta se kuvaa myös nykyihmisen hätää ja eksyksissä olemista. Samalla se heijastelee aikaamme ja ekologista kriisiä, jossa elämme.

Häntä ei harmita, vaikka yleisö ei jäisi katselemaan pukumiehen menoa. Ei ole tarkoituskaan, että katsojat seuraisivat koko tunnin mittaisen performanssin alusta loppuun.

– Perinteistä kivipatsastakaan ei jäädä tuijottamaan kuten taideteosta galleriassa, vaan se vain vilahtaa silmien ohi esimerkiksi bussin ikkunasta, Syrjälä sanoo.

Palkittu kuvataiteilija

innostuu näyttelyistä, jotka on viety yllättäviin paikkoihin. Tässä on Nestori Syrjälän kolme kesänäyttelytärppiä niille, jotka haluavat positiivisella tavalla kokea jotain odottamatonta kuvataiteessa:

1. Finnish Landscape

-nykytaidenäyttely Seurasaaren ulkomuseossa Helsingissä. Avoinna 31.8.2016 asti.

– Tämä on nykytaideorganisaatio Checkpoint Helsingin tähänastisista näyttelyistä laajin ja tosi kiinnostavassa paikassa. Harmi vain, että näyttely taitaa jäädä rahoitusongelmien takia heidän viimeisekseen.

Näyttelyssä on rinnastettu kansatieteellinen ”keinotodellisuus” ja nykytaide.

Eri puolilta Suomea museoon siirretyt maaseutu-Suomen rakennukset henkivät ajatusta Suomen maaseudun rauhasta ja eri maakuntien elämän ominaispiirteistä 1900-luvun alussa. Tätä näkymää kommentoivat nykytaiteilijoiden teokset, joissa tuodaan esille muun muassa säilyttämisen ja tuhoutumisen, historian vääristelemisen ja identiteetin kysymyksiä.

– Siinä on muutakin katseltavaa ja pohdittavaa kuin teokset valkeaa taustaa vasten, Syrjälä perustelee.

2. Parantola.

Turkulaisen taiteilijajärjestön Arten taidetapahtuma Paimion parantolassa 2.–22.7.2016.

– Parantola oli ainutkertaisen kiinnostava näyttelytila. Näyttely oli tosin esillä vain kolme viikkoa heinäkuussa, mutta juuri ainutkertaisuus teki siitä kiinnostavan.

Päinvastoin kuin Seurasaaressa, parantolassa ympäristö oli sairaalamaisen paljas – melkein yhtä kliininen kuin gallerian valkoinen tila.

– Hyvinvointiteemalla tehty näyttely istui sinne hyvin, Syrjälä sanoo.

3. Maa-laiset.

Mustarinda-seuran kesänäyttely Mustarinda-talossa Hyrynsalmessa 7.8. 2016 asti.

– Saanko ehdottaa näyttelyä, jossa olen itsekin mukana, Syrjälä kysyy.

Mustarinda-talo on ekologisia arvoja korostavan taiteilijakollektiivin, Mustarindaseuran taiteilijaresidenssi ja näyttelytila Kainuussa. Vanhaan kansakouluun vuosittain pystytettävä kesänäyttely on puitteiltaan perinteinen ”suomalainen kesänäyttely”.

Taiteen ja ekologisten kysymysten yhdisteleminen tekee näyttelypaikasta kuitenkin poikkeuksellisen. Esimerkiksi näyttelyn energia tuotetaan aurinkopaneeleilla ja kompostilämmöllä. Näyttelyn avajaisiinkin matkustettiin Suomen halki biokaasubussilla.

Syrjälältä on esillä videoteos

Raimo S

. Se esittelee fiktiivisen hahmon, luonnonsuojeluun havahtuvan entisen valtiosihteerin.

Tämä juttu on osa Lännen Median Kesäkulkuri-sarjaa. Lännen Media seikkailee keskikesällä Suomen kulttuurikesän kiinnostavimpien ilmiöiden ja ihmisten matkassa.

Asiasanat

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat