Uutiset

Espanjan iskut tarkoittavat uutta käännettä

Espanjan tuoreet iskut merkitsevät uutta käännettä Eurooppaa parhaillaan riivaavassa terrorismiruuhkassa. Terrorin voima on kääntynyt jälleen nousuun, vaikka hetken aikaa näytti siltä, että jihadistit on ajettu ahtaalle.

Euroopan terrori-iskujen nykyisen epidemian voi laskea alkaneeksi Ranskan Charlie Hebdo -lehteen tehdystä iskusta vuonna 2015. Siitä lähtien iskujen tiheyttä on jouduttu mittamaan kuukausissa vuosien sijaan.

Ranskasta alkanut aalto iski Eurooppaan voimalla. Yhdeksän kuukautta Charlie Hebdosta terroristit iskivät Pariisiin hyökkäyksessä, joka muistetaan Bataclan-konserttisalin verilöylystä. Iskussa kuoli liki 140 ihmistä.

Muistan yhä järkyttyneen tunnelman, joka leijui Pariisin keskustan kortteleissa iskun jälkeisenä päivinä. Pommi-iskut eivät olleet uutta, mutta kaikesta aisti, että jotain Euroopassa oli muuttunut. Alle puoli vuotta myöhemmin seuraava isku osui Brysseliin. Pommit räjähtivät metrossa ja lentokentällä maaliskuussa 2016.

Näille iskuille yhteistä oli suunnitelmallisuus. Oli selvää, että Euroopassa toimi aktiivisia terroristisoluja, joilla oli kykyä suunnitella, rahoittaa ja valmistella koordinoituja hyökkäyksiä. Tiedustelupalvelut olivat uinuneet, mutta nyt ne olivat saaneet herätyksen. Turvatoimia kiristettiin ympäri maanosaa.

Tahti kiihtyi, tuhovoima laski

Pariisin ja Brysselin iskujen jälkeen terrorismin muoto muuttui. Kolme kuukautta myöhemmin terroristi ajoi kuorma-autolla väkijoukkoon Nizzassa. Olin tuolloinkin paikalla ja vertailin reaktioita Pariisin tapahtumiin. Nizzassa velloi vielä yllättyneisyys, mutta yksittäisen ihmisen tekemä yksittäinen isku oli jotenkin helpompi käsittää.

Raportoin paikan päältä seuraavana jouluna Berliinistä ja huhtikuussa Tukholmasta, kun terroristit kopioivat Nizzan rekkaiskun mallia. Yleinen reaktio niin Saksassa kuin Ruotsissakin oli, että tällaista oli osattu odottaa. Terrorismi oli, ei hyväksytty, mutta ymmärretty jokapäiväiseksi uhaksi joka puolella läntistä Eurooppaa.

Tukholman keväässä vaikutti siltä, että hyökkäykset olivat muuttuneet rajatummiksi, yksittäisten jihadistien veitsi- tai autoiskuiksi. Maaliskuussa yksinäinen mies oli ajanut ihmisten päälle pakettiautolla Westminsterin sillalla Lontoossa. Seuraavaksi toukokuussa pommimies räjäytti itsensä Manchesterissa.

Iskujen tahti oli kiihtynyt, mutta näytti siltä, että tiedustelupalvelut olivat saaneet estettyä laajojen solujen tehokkaan toiminnan. Terrorismi oli muuttunut omin päin toimivien etä-jihadistien epätoivoisiksi teoiksi.

Mitä apua tiedustelusta?

Suunta muuttui uudellen jo kesäkuussa. London Bridgelle ajaneesta pakettiautosta hyökkäsi kolme veitsimiestä läheisiin ravintoloihin. Miesten isku ei ollut hyvin varusteltu, he olivat pukeutuneet valepommiliiveihin. Mutta se oli koordinoitu ja suunniteltu. Oli selvää, että miehillä oli ollut jonkinlainen solu ja keskinäistä yhteydenpitoa.

Seuranneessa ihmisjahdissa pidätettiin yli kymmenen ihmistä epäiltyinä osallisuudesta. Seurasin Lontoossa, miten poliisi ratsasi muun muassa vanhan autokorjaamon, jota terroristit olivat käyttäneet tukikohtanaan.

Nyt tapahtuneet Espanjan iskut vahvistavat, että terrorisolut pystyvät sittenkin yhä toimimaan Euroopassa. Se tarkoittaa suurempien ja tuhoisampien iskujen vaaraa.

Se myös herättää kysymyksen, mikä on eurooppalaisten tiedustelupalvelujen toimintakyky. Ja mitä hyötyä on saatu tehostetusta valvonnasta ja entistä laajemmasta urkinnasta. Rynnäkkökiväärein varustautuneita sotilaita näkyy suurkaupunkien katukuvassa ja Suomessakin ajetaan poliisille uusia verkkotiedusteluoikeuksia.

Muutama vuosi sitten paljastui, että Britannian tiedustelukeskus on pitänyt jo pitkään yllä samankaltaista laajaa verkkovalvontaa kuin Yhdysvaltain NSA. Brittien kanssa internetin ja puhelinliikenteen salakuuntelua ovat kehittäneet Saksan, Ruotsin, Ranskan ja Espanjan tiedustelupalvelut – eli juuri ne maat, joihin on kaikesta tästä huolimatta onnistuttu iskemään.

Asiasanat

Uusimmat