Uutiset

Estoniasta kohuvideon kuvannut Linus Andersson: En tehnyt eettisesti väärin – "Vaurion löytyminen aiheutti epämiellyttäviä tunteita"

Hautarauhaa koskevan lain rikkomisesta syytetty ruotsalainen kertoo Lännen Medialle olevansa varma, ettei häntä voida tuomita. Laajaa huomiota herättänyt hylyn vaurio löytyi vedenalaisrobotilla reilussa kymmenessä minuutissa.
Linus Andersson operoi kuvausrobottia, jolla löytyivät aiemmin todistamattomiksi väitetyt vauriot Estonian oikeasta kyljestä. Vaikka syyte on nostettu, hänen omatuntonsa on puhdas.
Linus Andersson operoi kuvausrobottia, jolla löytyivät aiemmin todistamattomiksi väitetyt vauriot Estonian oikeasta kyljestä. Vaikka syyte on nostettu, hänen omatuntonsa on puhdas.

Estonialle tehdyille sukelluksille oli vahvat perusteet, sanoo ruotsalainen Linus Andersson.

Hän on mies kuluneen viikon kohuotsikoita eri maissa aiheuttaneen videon takana. Andersson operoi elokuussa 2019 vedenalaisrobottia ja kuvasi Itämeren pohjassa makaavan hylyn kyljestä löytyneet vauriot juuri julkaistuun dokumenttiin.

– Olin selvittänyt juridisen puolen etukäteen. Olin huolissani vain eettisestä puolesta, hän sanoo Lännen Medialle.

Tiukat ehdot etukäteen

Vedenalaiskuvantamisen ammattilainen kertoo asettaneensa tuotantoyhtiölle ja Estonia – Mullistava löytö -dokumentin ohjaaja Henrik Evertssonille hyvin tiukat ehdot omasta osallistumisestaan. Andersson ei lähtisi mukaan, ellei hänellä olisi takeita onnettomuuden uhrien enemmistön tuesta sukelluksille.

Ohjaajan mukaan omaisten ja heidän etujaan puolustavien järjestöjen tuesta ei ollut mitään epäselvyyttä.

– Minulla ei ole kertaakaan ollut syytä epäillä tätä, Andersson sanoo.

– Toteutustapamme (aluksen sisään ei menty) ja saamamme palaute varmistivat, että en edelleenkään koe tehneeni eettisesti mitään väärin, Andersson sanoo yli vuosi kuvausten jälkeen.

Etsinnän kohteena oli jotakin tummaa

Eniten huomiota on herättänyt dokumentin esittämä kuvamateriaali Estonian kyljessä olevasta repeämästä tai reiästä. Dokumentin mukaan sitä ei ole mainittu virallisissa raporteissa.

Toisaalta suomessakin uutisoitiin jo 1990-luvulla Estonian rakentaneen telakan maininneen asiasta omassa raportissaan. Julkisuudessa on esitetty lisäksi väitteitä, joiden mukaan repeämä olisi todellisuudessa aluksen vakaajaan liittyvä aukko.

Anderssonin mukaan kyse on kuitenkin aiemmin varmistamattomista havainnoista.

Dokumenttiin liittyvillä sukelluksilla oli Evertssonin tekemä ja erilaisiin lähteisiin perustuva suunnitelma siitä, mistä saattaisi löytyä jotakin ”kiinnostavaa”.

– Aluksen luotsioveen ja vakaajiin liittyi joitakin kysymysmerkkejä. Lisäksi oli mainintoja jostakin tummasta hylyn ja merenpohjan rajapinnassa, Andersson kertoo.

”Se oli tyrmistyttävää”

Ensimmäinen sukellus tehtiin juuri tummaksi mainitulle alueelle, ja kyljen vaurio ilmestyi Anderssonin ohjaaman vedenalaisrobotin lähettämään kuvaan reilussa kymmenessä minuutissa.

Olosuhteet olivat hankalat, sillä virtausten vuoksi robottia oli vaikea pitää halutussa pisteessä. Myös näkyvyys oli heikko.

– Yhtäkkiä hylky vain katosi kuvasta. Ensin luulimme päässeemme aluksen perään saakka, mutta se ei tuntunut mahdolliselta, Andersson muistelee.

– Sitten tajusimme, mitä näimme. Se oli tyrmistyttävää ja aiheutti epämiellyttäviä tunteita. Siitä huolimatta päätimme heti, että meidän tulee dokumentoida näkemämme eikä ryhtyä spekuloimaan.

Teräviä kiviä tai kalliota ei näkynyt

Dokumentin teossa oli Anderssonin mukaan alusta asti selvää, että kaikki tehdään nojaamalla faktoihin.

– Minulla on tieteellinen ja skeptinen tausta, ja tiedän miten ennakko-oletukset tai puolueellisuus voivat vaikuttaa siihen, miten tapahtumia tulkitaan, hän sanoo.

Suuren määrän hylkyjä kuvannut ammattilainen ei halua osallistua keskusteluun siitä, liittyikö Estonian uppoamiseen jotakin sellaista, jota virallisissa raporteissa ei ole. Sitä varten tarvitaan lisää tutkimuksia.

Samasta syystä hän ei spekuloi, miten aluksen kyljestä löytynyt repeämä syntyi.

– Vaurion ominaisuuksien perusteella on kuitenkin mielestäni selvää, että syynä on ollut ulkoinen voima.

2020-luvulla olisi käytössä Estoniankin tutkimiseen tyystin erilaista kuvantamistekniikkaa kuin neljännesvuosisata sitten. Tämä pari viikkoa sitten valmistunut esimerkki on Gotska Sändön vesille vuonna 1977 uponneesta Immen-aluksesta. Kyseessä ei ole mallinnus sadan metrin syvyydessä makaavasta hylystä, vaan yksityiskohtia myöden todelliseen dataan perustuva kuva. Kuva: Linus Andersson
2020-luvulla olisi käytössä Estoniankin tutkimiseen tyystin erilaista kuvantamistekniikkaa kuin neljännesvuosisata sitten. Tämä pari viikkoa sitten valmistunut esimerkki on Gotska Sändön vesille vuonna 1977 uponneesta Immen-aluksesta. Kyseessä ei ole mallinnus sadan metrin syvyydessä makaavasta hylystä, vaan yksityiskohtia myöden todelliseen dataan perustuva kuva. Kuva: Linus Andersson

Viime vuonna tehdyillä sukelluksilla tarkkailtiin jonkin verran myös hylyn ympäristöä. Vauriota selittäviä kalliopaljastumia tai kivenlohkareita ei kuitenkaan näkynyt.

– Ympäröivä merenpohja on pehmeää mutaa, ja kuvausrobotti taisi myös jäädä siihen muutaman kerran kiinni. Mutta koska alus on liikkunut, paikka ei välttämättä ollut sama, johon alus upotessaan osui, Andersson pohtii.

Syytetyn mukaan oikeudellisia perusteita ei ole

Nyt Andersson ja Evertsson ovat Ruotsissa syyttettyinä hautarauhan rikkomisesta.

– Sukelluksiin liittyvä juridiikka oli mielestäni kunnossa, vaikka arvasin kyllä saavani todennäköisesti Ruotsissa syytteen, Andersson valottaa.

Hänellä on merikapteenin koulutus, ja hän sanoo tuntevansa opintojensa ja käytännön kokemuksensa vuoksi merilainsäädännön läpikotaisin.

Estonian hautarauha perustuu Ruotsin, Suomen ja Viron väliseen sopimukseen.

Andersson sanoo ymmärtävänsä, miksi sopimus on tehty, mutta kiistää oman syytteensä oikeudelliset perusteet. Syynä on se, että hylky lepää kansainvälisellä merialueella ja tukikohtana oli Saksan lipun alla purjehtiva alus.

– Saksalaisella aluksella noudatetaan kansainvälisillä vesillä Saksan lakia.

Vertailu Titaniciin ei toimi

Kansainvälisillä vesillä sovelletaan YK:n merioikeussyleissopimusta. Jos valtiot lähtevät kyseenalaistamaan sitä ja käyttämään sen sijaan kansallisia lakeja, ollaan Anderssonin mukaan vaarallisesti harmaalla alueella.

Saamaansa syytettä hän vertaa tilanteeseen, jossa jokin maa upottaisi tarkoituksella aluksensa kansainväliselle arktiselle merialueelle.

– Voisiko kyseinen maa soveltaa siellä omaa lainsäädäntöään ja ryhtyä pumppaamaan öljyä? Andersson kärjistää.

Moni vertaa Estoniaa niin ikään kansainvälisillä vesillä lepäävään Titaniciin, jonne ei ole luvallisesti asiaa käytännössä kenelläkään. Vertaus ei Anderssonin mukaan toimi.

– Titanicin kohdalla sopimuksen on solminut hyvin suuri joukko merenkulkumaita, joten liputusmaan lakia on käytännössä mahdoton väistää.

Viranomaiset tyytyivät radiokontaktiin

Viime vuoden elokuussa tehdyn kuvausmatkan valmistelu ja toteutus pyrittiin salaamaan tyystin. Mukana olleita sitoi myös vaitiolosopimus, joka oli voimassa dokumentin julkaisuun saakka.

Kuvausryhmän saapuessa Estonian uppoamispaikalle siellä päivysti kuitenkin jo Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva.

Andersson sanoo saaneensa jälkeenpäin Ruotsin keskusrikospoliisin kuulusteluissa vihiä siitä, että varotoimista huolimatta kuvauksista oli vuotanut tietoa viranomaisille.

– Siksi Turva oli jo valmiina paikalla, hän arvelee.

Suomalaisviranomaiset ottivat Anderssonin mukaan kuvausryhmään yhteyttä radiolla ja kertoivat Estoniaa koskevista Suomen, Ruotsin ja Viron laeista. Sitten he kysyivät, onko aluksella näiden maiden kansalaisia ja siirtyivät sivummalle.

– Mitään konfliktia ei ollut. Luulen, että he tiesivät, ettei heillä ollut juridisia valtuuksia puuttua tekemisiimme.

Salaliittoteorioille piste tekniikan avulla

Jos unohdetaan lainsäädäntö ja moraalinen pohdinta, oliko kuvauksille asiapohjaiset perusteet?

Andersson katsoo olevansa yksi maailman kokeneimmista vedenalaisen kuvantamisen ammattilaisista. Kokemuksensa perusteella hän katsoo, että uusille tutkimuksille oli – ja on edelleen – painavia syitä.

Hän kertoo nähneensä runsaasti aiempien tutkimuskuvausten materiaalia ja raportteja. Niissä on Anderssonin mukaan puutteita jo pelkästään teknisistä syistä, onhan kuvauksista jo neljännesvuosisata.

Nykytekniikka mahdollistaa 90-lukuun verrattuna parempilaatuiset vedenalaiskuvat, mutta ennen kaikkea hyvin monipuolista ja yksityiskohtaista tietoa sisältävän kolmiulotteisen kuvantamisen,

– Uuden tekniikan avulla voitaisiin vähintään laittaa piste monille salaliittoteorioille, ellei muuta, Andersson summaa.

Suomi, Ruotsi ja Viro arvioivat materiaalin

Viron turvallisuustutkintaviranomainen Ohutusjuurdluse keskus (OJK) päätti perjantaina käynnistää arvion dokumentissa esitetyistä uusista tiedoista. OJK :n pyynnöstä myös Suomen Onnettomuustutkintakeskus ja Ruotsin Statens Haverikommissionia (SHK) osallistuvat arviointihankkeeseen.

Alustavassa arvioinnissa selvitetään, vaativatko uudet löydöt jatkotutkintaa ja tulisiko Estonian tutkintakomission loppuraportin päätelmiä arvioida uudelleen.

Päätös tuli sen jälkeen, kun Suomen, Ruotsin ja Viron hallitukset ilmoittivat aiemmin tällä viikolla, että dokumentissa esitetyt tiedot Estonian styyrpuurin puoleisessa kyljessä havaituista vaurioista varmistetaan.

Uusimmat

Fingerpori

comic