Uutiset

Etäpääsykokeen epäonnistuminen pakottaa varmistamaan, ettei virhe toistu – “Käytämme kaikki päivät ja viikot hyväksi, jotta tekniikka toimii”

Jokainen yliopisto päättää itse pääsykokeidensa järjestämisestä, mutta koronakevään noin 250 kokeen oikeudenmukaisuus pyritään varmistamaan tehokkaan yhteistyön avulla. Isoimpiin kokeisiin osallistuu jopa tuhansia kokelaita.

Yliopistot vakuuttavat ottaneensa onkeensa Itä-Suomen yliopiston etäpääsykokeessa tapahtuneesta virheestä. Tänä keväänä järjestetään koronapandemian poikkeusoloissa noin 250 pääsykoetta, joiden oikeudenmukaisuus ja toimivuus halutaan varmistaa.

Osallistujamäärät ovat isoja. Esimerkiksi lääketieteen alalla pääsykoeprosessiin osallistuu jopa tuhansia ihmisiä.

Jokainen yliopisto tekee päätökset pääsykokeistaan itsenäisesti, mutta yhteistyön sujuvuutta varmistamassa on kaksi yhteistä työryhmää.

Yliopistojen rehtorineuvosto Unifin vararehtoriryhmä ja moniammatillinen pandemiaryhmä pyrkivät turvaamaan, että nopealla aikataululla tehtävät muutokset valintaprosessiin toteutetaan koordinoidusti.

– Pääsykokeiden tekninen toimivuus on valtavan iso ja yhteinen asia meille. Teemme kovasti töitä sen eteen. Käytämme kaikki päivät ja viikot hyväksemme ja testaamme, että kaikki sujuu hakijoiden näkökulmasta mahdollisimman sujuvasti, kertoo Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala.

Pääsykokeita ei ole peruttu

Kevään pääsykokeet järjestetään käytettävissä olevin keinoin normaalisti.

– On valitettavaa, että on syntynyt tulkintoja siitä, että pääsykokeet olisi peruutettu tänä keväänä. Pääsykokeita ei ole missään vaiheessa peruttu. Olemme vain joutuneet etsimään turvallisia vaihtoehtoja toteuttaa pääsykokeet poikkeusaikana, Suomala sanoo.

Käytössä on lähes poikkeuksetta kaksivaiheinen koe. Kokeen ensimmäinen vaihe on sähköinen esikarsinta.

Suomala pitää tärkeänä, ettei opiskelijoita valita ilman, että hakija on osallistunut kokeen toiseen vaiheeseen paikan päällä tai valvotusti etänä.

Etänä toiminta onnistuu vain, jos kokeen luonne sen mahdollistaa. Jos kokeeseen tullaan paikan päälle, on huomioitava viranomaisten asettamat rajoitukset.

Etäkokeissa käytetään pääosin yhtä järjestelmää, joka on käytössä sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen pääsykokeissa. Tarvittaessa myös ulkopuoliset tahot tekevät testauksia.

– Kaikki käytettävissä oleva teknologinen asiantuntemus on ohjannut käyttämään tätä järjestelmää. On varmistettu, että rakenteet kestävät tätä käyttäjämäärää. Näen asian niin, että täytyy käyttää kaikki tarvittava aika riskien minimoimiseksi, sanoo Suomala.

”Koetta testattiin paljon ja tiimi teki parhaansa”

Etäpääsykokeiden riskit nousivat esiin, kun Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen ensimmäisen kelpoisuuskokeen aineistokokeessa sattui virhe, jonka takia koe järjestetään uudelleen.

Kyseessä ei ole jatkossa yleisimmin käytetty järjestelmä. Kokeen epäonnistumiseen johti inhimillinen virhe.

– Tämä ei ollut järjestelmän vaan yliopiston virhe, joka koski aineistokokeen eri vaiheiden ajastusta. Toisilla kokeeseen käytettävä aika jäi liian lyhyeksi ja jotkut saivat ylipitkän vastausajan. Koe on uusittava, jotta taataan hakijoiden yhdenvertainen kohtelu, sanoo Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.

– Tätäkin koetta testattiin paljon ja meidän tiimi teki parhaansa. Pystymme korjaamaan ongelman uusintakoetta varten.

Opiskelija pääsee testaamaan koneen ja järjestelmän yhteensopivuutta ennen etäkoetta. Määttä suosittelee kaikille testausmahdollisuuden hyödyntämistä.

– Kyse on oman koneen ja järjestelmän välisestä yhteensopivuudesta. Maanantain kokeessa sattuneeseen virheeseen hakija ei olisi voinut itse vaikuttaa.

– Uskon vahvasti, että yliopistojen kevään pääsykokeet toteutuvat hyvin jatkossa.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic