Uutiset

Etelä-Korean presidentti on entinen ihmisoikeusjuristi – Pohjois-Korean Kimiä tavatessa hän sivuuttaa kansan alistamisen

Yli sataatuhatta ihmistä kidutetaan säännöllisesti Pohjois-Korean pakkotyöleireillä. Leirien ja toistuvien julkisten teloitusten avulla kansaa pidetään pelossa ja uskollisena maailman vaarallisimmalle johtajalle, diktaattori Kim Jong-unille.

Arvion esittää Pohjois-Koreasta loikannut kirjailija Lee Hyen-seo. Etelä-Koreassa elävän Leen mielestä olisi väärin palkita kansaansa pakotetun henkilökultin avulla hallitsevaa Kimiä tekemällä hänelle myönnytyksiä, kun hän tapaa Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin varhain perjantaina Suomen aikaa.

-Kim on vielä pahempi kuin isänsä Kim Jong-il, Lee toteaa amerikkalaisessa Time-aikakauslehdessä.

Moon vakuuttaa suhtautuvansa toiveikkaasti tapaamiseen. Hän sanoo Kimin luoneen hyvät edellytykset onnistuneille neuvotteluille ilmoittamalla viime viikolla, että Pohjois-Korea lopettaa ydin- ja ohjuskokeensa sekä sulkee ydinkoekeskuksensa.

Moonin tavoitteena on saada aikaan rauhansopimus, joka vihdoin päättäisi muodollisesti yli 65 vuotta jatkuneen Korean sodan. Veriset taistelut niemimaalla päättyivät, kun Pohjois-Korea, Kiina ja Yhdysvallat sopivat aselevosta vuonna 1953. Rauhansopimus jäi allekirjoittamatta.

Etelä-Korea ei suostunut allekirjoittamaan aseleposopimusta, koska vastusti Korean jakamista.

Sodan osapuolina sekä Kiinan että Yhdysvaltojen on hyväksyttävä rauhansopimus ennen kuin se voi astua voimaan.

25 miljoonaa pohjoiskorealaista vainon armoilla

Ihmisoikeusjuristina aiemmin toiminut Moon on jo osoittanut, että hän on valmis tekemään myönnytyksiä Kimille. Hän on tehnyt selväksi, ettei Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteesta keskustella lainkaan.

Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ja monet eteläkorealaiset pitävät tätä vakavana virheenä. Moonin katsotaan nyt menettävän ainutlaatuisen tilaisuuden painostaa Kimiä parantamaan kansalaistensa asemaa.

-Kimin hallinto syyllistyy jatkuvasti vakaviin ihmisoikeusrikoksiin. 25 miljoonan pohjoiskorealaisen kannalta rauhansopimuksella ei ole merkitystä niin kauan, kuin he voivat joutua vainotuiksi milloin tahansa, Human Rights Watchin Aasian-vastaava Brad Adams sanoo.

Trump ja Kim voivat tavata toukokuussa

Moonin tehtävänä on myös raivata tietä Kimin ja presidentti Donald Trumpin historialliselle tapaamiselle. Yhdysvaltojen ja Trumpin tavoitteena on varmistaa, että Pohjois-Korea luopuu kaikista ydinaseistaan. Trumpin ja Kimin tapaaminen toteutuu näillä näkymin toukokuussa.

Kaivatun lupauksen saamista pidetään kuitenkin epätodennäköisenä. Kun Kim ilmoitti lopettavansa ydin- ja ohjuskokeet, hän perusteli päätöstään sillä, että Pohjois-Korea on jo onnistunut kehittämään ydinaseistuksensa valmiiksi.

-Kimin arvovalta perustuu lähes täysin hänen ydinaseohjelmaansa. Hän ei voisi millään perustella kenraaleille ja muille tukijoilleen luopumista ydinaseista, eteläkorealaisessa Pusanin kansallisessa yliopistossa toimiva professori Robert Kelly kirjoittaa kansainvälisen politiikan verkkolehdessä The Interpreterissä.

Kim on jo tehnyt yhden myönnytyksen suostumalla siihen, että neuvottelut käydään Etelä-Koreassa maita jakavan aselepolinjan vieressä sijaitsevassa rakennuksessa. Kim on siten ensimmäinen perivihollisensa alueella käynyt pohjoiskorealainen johtaja.

Kimin pääliittolainen Kiina jäi sivurooliin

Pohjois-Korean tärkein ja melkeinpä ainoa liittolainen Kiina on puolestaan ensimmäisen kerran jäänyt sivurooliin Korean niemimaan kiistaa käsittelevissä neuvotteluissa. Presidentti Xi Jinpingin tiedetään olevan huolissaan siitä, että neuvottelut johtavat Kiinan etujen vastaisiin linjauksiin, kun hän ei ole edustettuna keskusteluissa.

Xi haluaa Pohjois-Korean toimivan jatkossakin Yhdysvaltojen liittolaisen Etelä-Korean ja Kiinan välisenä puskurina. Hänen painajaisensa on, että Pohjois-Korean hallinto romahtaa, jolloin miljoonia pakolaisia virtaisi todennäköisesti rajan yli Kiinaan samalla, kun Etelä-Korea voisi ottaa Yhdysvaltojen tuella Pohjois-Korean hallintaansa.

Kiinan ja Pohjois-Korean välit viilenivät nopeasti Kim Jong-unin noustua valtaan vuonna 2012. Kim ei suostunut edes tapaamaan korkea-arvoisia kiinalaisia edustajia, ennen kuin hän yllättäen vieraili Pekingissä maaliskuun lopulla keskustellakseen Xin kanssa tulevista huipputapaamisista.

Kun neuvotteluja käytiin edellisen kerran 2003–2009, Kiina toimi sekä isäntänä että puheenjohtajana. Etelä- ja Pohjois-Korean, Kiinan ja Yhdysvaltojen lisäksi niihin osallistuivat Japani sekä Venäjä.

Keskustelut eivät johtaneet mihinkään.

Pohjois-Korea vetäytyi lopulta prosessista ja rupesi kiihdyttämään ydinaseohjelmaansa.

Päinvastaista kehitystä

Pohjois-Korean virallinen nimi on Korean demokraattinen kansantasavalta, kun taas Etelä-Korean nimi on Korean tasavalta.
Sodan jälkeisten ensimmäisten vuosikymmenten aikana Pohjois-Korea oli taloudellisesti paljon kehittyneempi kuin Aasian köyhimpiin maihin kuulunut Etelä-Korea.
Pohjois-Korean talous alkoi taantua 1970-luvulla. Etelä-Korea teollistui samalla nopeasti, ja 1980-luvulla maa oli jo selvästi kaksikosta vauraampi.
1990-luvulla pohjoiskorealaiset kokivat yhden vuosisadan pahimmista nälänhädistä. Ainakin miljoona ihmistä kuoli.
Nyt Etelä-Korea on 11. suurin talous maailmassa. Asukasta kohti sen bruttokansantuote on 18 kertaa suurempi kuin Pohjois-Korean.
Jälleenyhdistyminen on molempien maiden tavoite.

Asiasanat

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat