Uutiset

Etelä-Sudania piinaa vähälle huomiolle jäänyt kriisi – sotaa, lapsisotilaita, ruokapulaa ja turhautumista

Tuhansia kuolleita ja noin neljä miljoonaa pakolaista. Kyseessä ei ole vain Syyria tai Jemen, vaan myös vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan, joka on ollut vuodesta 2013 sisällissodan kourissa.

-Maassa on aika epävakaa tunnelma. Ihmiset ovat turhautuneita sodan jatkumiseen. Työmahdollisuuksia ei juuri ole. Etelä-Sudan on ollut jo aiemmin hyvin alikehittynyt maa. Taloudellinen tilanne on huono, kertoo Etelä-Sudania juuri kiertänyt suomalainen Unicefin avustustyöntekijä Martti Penttilä Lännen Medialle.

Sotatila on vaikeuttanut maanviljelyä, mikä on osaltaan johtanut ruokapulaan maassa.

-Avun saaminen perille on lisäksi vaikeata, koska tiet ovat huonossa kunnossa. Pian alkavan sadekauden takia tilanne heikkenee entisestään. Ihmisillä on pulaa ruoasta, puhtaasta vedestä ja lääkkeistä, Penttilä sanoo.

Etelä-Sudanin levottomuudet johtuvat lähinnä siitä, että maassa on käynnissä etnisesti värittynyt taistelu vallasta. Poliittisten voimahahmojen Salva Kiirin ja Riek Macharin ympärille on syntynyt osin etninen taistelu vallasta, jossa myös siviilit ovat joutuneet kärsimään aseellisten ryhmien väkivallasta.

-Turhautuneimpia ovat täällä he, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa taistelujen takia. Jako eri heimojen välillä ei ole kuitenkaan yksiselitteistä. Radikaalimpien näkemysten mukaan pääkaupungissa Jubassa ei voisi lainkaan liikkua tiettyjen heimojen jäseniä, mutta kyllä heitä täällä tiettyjen arpitatuointien perusteella liikkuu.

YK:n tietojen mukaan tuhansia ihmisiä on kuollut ja noin neljä miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.

-Maan sisällä on kaksi miljoonaa pakolaista ja naapurimaihin on lähtenyt kaksi miljoonaa pakolaista niin ikään, Penttilä toteaa.

Pientä toivoa lapsisotilaille

Etelä-Sudanin sota ja ihmisten hätä ei ole näillä näkymin helpottamassa nopeasti. Pysyvää rauhaa ei ole näköpiirissä.

Penttilän mukaan hänen havaitsemiaan pieniä toivonmerkkejä on ollut havaittavissa lähinnä lapsisotilaiden vapauttamisessa.

Sotaan on värvätty paljon lapsia sotimaan.

-Seurasin yhtä lapsisotilaiden vapautustilaisuutta, joka alun jäykkyyden jälkeen vaihtui tanssiksi. Entisille lapsisotilaille järjestetään ammatillista koulutusta. Työmahdollisuuksia ei tosin ole paljon tarjolla, Penttilä selvittää.

Esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on ollut huolissaan siitä, että muun muassa Etelä-Sudanin kriisi jää esimerkiksi Lähi-idän kriisien varjoon eivätkä avustajamaat jaksa kunnolla kiinnostua Afrikan hädästä.

Penttilä jakaa saman huolen.

-Ehkä ihmiset valitettavasti ajattelevat Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, että siellä sotiminen on ”normaalia”, vaikka kukaan ei tällaisia olosuhteita ja sotaa halua, hän pohtii

 

Etelä-Sudan
Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista heinäkuussa 2011 pitkään jatkuneen sotimisen jälkeen. Maassa järjestettiin kansanäänestys itsenäistymisestä. Suurin osa kannatti itsenäistymistä.Maan väkiluku on eri arvioiden mukaan 7,5-12,5 miljoonaa ihmistä.Pinta-ala on lähes 620 000 neliökilometriä. Suomen pinta-ala on noin 338 000 neliökilometriä.Loppuvuonna 2013 Etelä-Sudan ajautui uusiin levottomuuksiin ja taisteluihin, kun presidentti ja varapresidentti riitautuivat.Etelä-Sudan oli jo ennestään yksi Afrikan köyhimpiä valtioita.Öljy on Etelä-Sudanille taloudellisesti tärkeä luonnonvara, mutta ongelmalliset suhteet Sudanin kanssa vaikeuttavat maan öljyteollisuutta. Öljy pitää kuljettaa muualle Sudanin kautta.Suurin osa väestöstä elättää itsensä maataloudella ja harjoittaa perinteisiä afrikkalaisia uskontoja. Vähemmistö on kristittyjä.Lähteet: YK, BBC Oikaisu:Jutussa oli pinta-alan vertailua varten kerrottu Suomen pinta-alan olevan noin 391 000 neliökilometriä. Kyseisessä luvussa ovat merialueet mukana. Pelkkä maa- ja sisävesipinta-ala on Suomella noin 338 000 neliökilometriä.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic