Uutiset

Etla tutki: Työpankkia kannattaisi jalostaa – kokeilun byrokratia hyydytti hyvän idean

Työpankit ovat selvästi edistäneet pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan erityisen onnistuneesti työpankit tukivat työttömien nuorten paluuta työelämään ja myös koulutukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama työpankkikokeilu päättyi viime vuoden lopussa.

-Monilla työpankin asiakkaaksi siirtyneillä työttömillä olisi ollut olennaisesti huonommat mahdollisuudet työllistyä – ja myös pysyä työllisenä – jos he eivät olisi turvautuneet työpankkiin. Osalle tämä polku sopi hyvin, ja kaikille ei sama polku sovi. Vaihtoehtoja pitää olla, toteaa tutkimusjohtaja Rita Asplund Etlasta.

Asplundin mukaan mukana olleet yritykset arvostelivat kokeilua raskaasta byrokratiasta. Arvosteluun yhtyy kaarinalaisen Ekokaarinan toiminnanjohtaja Pentti Kallio. Kierrätysalalla toimivan Ekokaarinan kautta muutama työnhakija löysi kokeilussa työpaikan.

-Kokeilu oli jähmeä ja tiukasti säädelty. Parempiin tuloksiin olisi päästy, jos vapautta olisi ollut enemmän. Kokeilu ei esimerkiksi ottanut tarpeeksi hyvin huomioon alueellisia eroja, Kallio muistelee.

Kallio sanoo, että alun suuret odotukset eivät heillä täyttyneet.

-Etenkin markkinointiin olisi kaivattu valtakunnallista vetoapua. Yritysten ja kuntien kiinnostus jäi laimeaksi vähäisen markkinoinnin vuoksi.

Työura jäi lyhyeksi, seuranta olisi tarpeen

Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että työpankin välityksellä työllistyneistä monen työura jäi varsin lyhyeksi ja henkilö palasi ensisijaisesti työttömyyteen. Pahimmassa tapauksessa hän vetäytyi kokonaan työvoiman ulkopuolelle.

Ihmisen oma satsaus samoin kuin työpankin ja yhteiskunnan panostus raukesi tyhjiin.

-Tuohon tilanteeseen olisi pitänyt olla jonkinlainen seuranta ja tuki. Työelämästä ulosjoutuneet päätyivät uudelleen uudeksi työnhakijaksi pitkäaikaistyöttömille tarkoitettujen tukimuotojen ulkopuolelle, Asplund toteaa.

Asplund myöntää suhtautuneensa ensin työpankkikokeiluun epäillen, mutta tutkimusmateriaalista nousevat esiin selkeät hyödyt.

-Ideaa pitäisi jalostaa ja tehostaa sen sijaan, että heitettäisiin pois uuden kokeilun tieltä. Siitä voisi syntyä yksi muoto työmarkkinoiden ja työttömien työnhakijoiden linkittämiseen. Yksi malli ei sovi kaikille, mutta työpankki sopi oikein hyvin joillekin, hän lisää.

Kehittämisen kannalla on myös kokeilua koordinoineen ja johtaneen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian johtaja Aarne Kuusi.

-Työpankkikokeilun parinkymmenen yrityksen kokemuksia tulisikin hyödyntää jatkossa ja luoda entistä tehokkaampi valtion hankintasopimukseen perustuva tulospohjainen työpankkimalli.

Työpankki

Työpankki oli kokeilussa mukana oleva yritys, joka harjoitti liiketoimintaa ja työllisti työttömiä omaan tuotantoonsa ja alihankintatöihin. Lisäksi se saattoi sekä vuokrata työtä että työllistää työntekijöitä suoraan asiakasyrityksiin.
Tavoitteena oli löytää heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille väylä työelämään.
Bonus
Mikäli työntekijä sai työpaikan, työpankille maksettiin työllistämisbonus. Se porrastettiin työllistämisen vaikeuden perusteella 1 200–6 000 euroon.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittama työpankkikokeilu käynnistyi vuonna 2009 ja sitä jatkettiin vuoden 2016 loppuun.
STM:n ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian hallinnoima kokeilu perustui ns. Sata-komitean linjauksiin.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat