Uutiset

Etlan Kangasharjulla on hieman lohduttavaa sanottavaa taloudesta: Kasvu voi alkaa jo juhannussaunojen jälkeen – eikä 90-luvun lama toistu

Koronakriisin kaikkein isoin vaikutus iskee Suomen valtiontalouteen. Aki Kangasharjun mukaan edessä ovat hirveät säästötalkoot – ja ne alkavat heti loppukesästä.
Yksi kvartaali menee ja menetetään nyt joka tapauksessa totaalisesti, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju myöntää. Kuva: Etla
Yksi kvartaali menee ja menetetään nyt joka tapauksessa totaalisesti, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju myöntää. Kuva: Etla

Tietoa siitä, millaisia vaikutuksia kaikki rajoitustoimet aiheuttavat Suomen talouteen, ei ole vielä kenelläkään – on vain hataria arvioita.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajalla Aki Kangasharjulla on kuitenkin hieman lohduttavaa kerrottavaa: bruttokansantuotteen kasvu voi alkaa jo heti juhannussaunojen jälkeen.

– Nyt kun Suomessa näin paljon kiristetään ja rajoitetaan, on todennäköistä, että toukokuun jälkipuoliskolla tai kesäkuun alussa päästään pikku hiljaa rajoituksia purkamaan. Se tarkoittaa, että bkt:n kasvu käynnistyisi juhannussaunojen jälkeen. Tämä on perusskenaario epidemiologienkin mukaan, Kangasharju toteaa.

Suomen taloushistorian rajuin äkkipysähdys

Toisella vuosineljänneksellä, eli nyt keväällä, bruttokansantuote tippuu Kangasharjun mukaan vähintäänkin 10 prosenttia. Voi tippua enemmänkin.

Nyt on menossa Suomen taloushistorian rajuin äkkipysähdys, mutta Kangasharju korostaa, että se jää aika lyhyeksi.

– Uutta finanssikriisiä ei toistaiseksi tarvitse pelätä.

Lomautusuutisia on tullut todella paljon, sen Kangasharju myöntää. Silti hän uskoo, että talous ja bkt ovat suuremmat kolme kuukautta juhannussaunojen jälkeen kuin kolme kuukautta aiemmin keskikesän juhlaa.

– Vuoden takaisista juhannussaunoista ollaan Suomessa tietysti alhaisemmalla tasolla.

Yksi kvartaali menee ja menetetään nyt joka tapauksessa totaalisesti. Minkä verran lähtee loppuvuodesta, se jää Kangasharjun mukaan nähtäväksi.

On huomattava, että maailmalla elvytetään enemmän kuin koskaan taloushistoriassa.

– Uskon, että tämä vaikuttaa siihen, että firmat pysyvät kohtuullisen hyvin pystyssä. Kun ihmiset taas palaavat kaduille, talous ja vienti käynnistyvät.

Kangasharjun perusskenaario onkin se, että massiivinen elvytys pelastaa. Hän on luottavainen maailman ja Suomen hallituksen elvytystoimiin.

– Elvytys on alkanut ripeästi, mutta lisää tarvitaan.

”Tarvitaan ainakin 100 000 uutta työpaikkaa”

Entäpä se surullinen 90-luvun lama, tuleeko sellaista aikaa? Kangasharju painottaa, että tästä päivästä ei voi vetää siihen minkäänlaisia yhtäläisyysmerkkejä.

– Se alkoi rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta, kansantalous oli velkainen ja pankit olivat huonossa kunnossa, ja isku tappoi ne. Venäjän kauppa romahti.

Nyt Suomen talousjärjestelmä on hyvässä kunnossa ja shokki tulee sen ulkopuolelta. Se kestää iskun paremmin kuin niin, että kriisi alkaisi itse taloudesta.

Kaikkein isoin vaikutus koronakriisistä tulee Suomen valtiontalouteen.

– Valtio ottaa ainakin 10 miljardia lisää velkaa tänä vuonna. Valtio ottaa iskun vastaan, mutta EKP pelastaa ja ostaa velkakirjoja markkinoilta.

Mutta sen jälkeen alkavat hirveät säästötalkoot, Kangasharju korostaa. Se alkaa heti, kun talous on käynnistynyt taas.

– Ensi vuoden budjettia kun elokuussa tehdään, niin varmasti säästetään.

Siksi työllisyysasteen nosto on entistäkin tärkeämpää. Kangasharju sanoo, että 60 000 päätösperäistä työpaikkaa eivät riitä.

– Tarvitaan ainakin 100 000 uutta työpaikkaa.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

30.11.2020