Uutiset

Etlan tuore tutkimus: Kiky paransi työllisyyttä Suomessa ja voi lisätä sitä vielä jopa 40 000 henkilöllä kolmessa vuodessa

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kritisoi, ettei Suomen kasvu voi olla ilmaisen työn varassa. Ennustepäällikkö Markku Lehmus Etlasta uskoo, että syksyn palkkaneuvotteluissa kiky-tunnit joko pysyvät ennallaan tai niistä luovutaan kokonaan.
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmuksen ja tutkimusjohtaja Antti Kauhasen maanantaina julkaiseman tutkimuksen mukaan kikyn tuoma työajan pidennys on parantanut työllisyyttä Suomessa. Kuvassa Markku Lehmus. Kuva: Markku Uhari
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmuksen ja tutkimusjohtaja Antti Kauhasen maanantaina julkaiseman tutkimuksen mukaan kikyn tuoma työajan pidennys on parantanut työllisyyttä Suomessa. Kuvassa Markku Lehmus. Kuva: Markku Uhari

Kilpailykykysopimus (kiky) voi lisätä työllisyyttä 20 000–42 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tänään julkaisemassa tutkimuksessaan.

Pelkästään työajan pidennys voi lisätä työllisyyttä 8 000‒16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä.

Etlan tutkimuksen mukaan kikyllä on ollut työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä parantava vaikutus. Kesällä 2016 voimaan tullut kilpailukykysopimus pidensi vuosittaista työaikaa keskimäärin 24 tunnilla ilman palkan nousua.

Etlan laskelmien mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia. Loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät työvoimakustannusten alenemisella eli sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

Tutkimuksen Etlalta tilasivat Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus.

Kiky-tuntien jatkaminen ratkaistaan syksyn neuvotteluissa

Pääministeri Antti Rinne (sd.) arvioi viime viikolla, että kikyn lisätunnit tuovat erityisiä jännitteitä syksyn työehtokierrokselle.

Työnantajat haluavat työajan pidennyksen jatkuvan. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi tänään, että Suomen kasvu ei voi olla ilmaisen työn varassa.

– Ilman palkankorotuksia ostovoima heikkenee hintojen nousun ja kiky-sopimuksessa sovittujen työntekijämaksujen korotusten vuoksi. Työllisyyden nosto on hyvä ja tavoiteltava asia, mutta numerot eivät kerro kaikkea. Kukaan ei halua Suomeen työssä käyvää köyhälistöä. Työllä on tultava toimeen ja sosiaaliturvan oltava kohtuullinen, Eloranta muistuttaa tiedotteessa.

Ennustepäällikkö Markku Lehmus Etlasta toteaa Lännen Medialle, että kikyn positiivinen vaikutus työllisyyteen olisi ainakin syytä tiedostaa syksyn palkkaneuvotteluissa.

– Sitä kannattaa punnita, kun mietitään sen [kikyn] jatkamista. Mikäli halutaan kasvattaa mahdollisimman paljon työllisyyttä, sitä pitäisi jatkaa.

Lehmus ei kuitenkaan usko, että neuvottelupöydissä keskustellaan nykyistä pidemmistä kiky-tunneista. Joko ne pysyvät entisellään tai niistä luovutaan kokonaan.

“Etlan raportti liioittelee työajan pidennyksen vaikutusta”

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kritisoi Etlan laskelmia tuoreeltaan Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa Etlan raportti liioittelee työajan pidennyksen vaikutusta työllisyyteen, koska niiden taustaoletuksissa on virhe.

Kaikkien palkansaajien työaika ei suinkaan pidentynyt 24 tuntia. Kikyssa oli mukana noin 81 prosenttia palkansaajista.

– Työajan pidennyksen vaikutus työllisyyteen olisi ehkä haarukassa 6 000–12 000 työpaikkaa, Kaukoranta toteaa lehden haastattelussa.

Etlan Markku Lehmus pitää Kaukorannan argumenttia hyvänä ja kertoo, että heidän laskelmansa nojaavat muun muassa valtionvarainministeriön käyttämiin lukuihin.

– On mahdollista, että työajan vaikutus on pienempi ja silloin se myös tuottaa pienemmän työllisyysvaikutuksen samassa suhteessa. Johonkin laskelmat pitää kuitenkin kiinnittää ja ajattelimme, että on turvallista kiinnittää ne samoihin oletuksiin, joita ministeriö on käyttänyt.

Suomessa muita EU-maita lyhyemmät työviikot

Etlan tutkimuksessa vertailtiin myös työaikoja eri Euroopan maissa.

Eurostatin työvoimatutkimuksen perusteella Suomessa tehdään alle tunnin vähemmän viikossa töitä kuin keskimäärin EU-maissa.

Keskimääräistä viikkotyöaikaa Suomessa nostaa osa-aikatyön vähäisyys. Myös kokopäiväisten työviikot jäävät eurooppalaisessa vertailussa lyhyiksi.

Lisäksi lomat, arkivapaat ja muut poissaolot lyhentävät työaikaa Suomessa enemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa.

Uusimmat