Uutiset

Etyjin pääsihteerin valinta jumissa idän ja lännen ristiriidoissa — Kanerva yhä mukana kisassa

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin pääsihteerin valitseminen on vaikeata. Puheenjohtajamaa Itävallan ehdotukset uudeksi pääsihteeriksi eivät ole saaneet hyväksyntää kaikilta jäsenmailta. Kaikkien Etyjin 57 jäsenmaan on hyväksyttävä valinta, joten päätöksenteko on vaikeata.

Edellisen pääsihteerin, italialaisen Lamberto Zannierin kausi päättyi viime perjantaina, mutta seuraajaa ei näillä näkymin saada kovin nopeasti. Auki on myös muita Etyjin huippuvirkoja, jotka pitäisi myös täyttää.

Itävaltalaisten tehtävänä on nyt selvittää, kuka sopisi kaikille jäsenmaille.

-Konsultaatioita jatketaan. Pääsihteerin tehtävät on nyt toistaiseksi jaettu kahdelle korkealle virkamiehelle Etyjissä. Toinen heistä keskittyy poliittisten tehtävien toteutukseen ja toinen hallinnollisempiin tehtäviin, kertoo Itävallan Etyj-puheenjohtajaorganisaation tiedottaja Helene Spitzer Lännen Medialle.

Tehtävän väliaikainen jakaminen kertoo osaltaan siitä, ettei nopeata ratkaisua välttämättä synny.

Suomi lobbaa yhä ehdokastaan kansanedustaja Ilkka Kanervaa (kok.) Etyjin pääsihteeriksi. Kanervalla on paljon kokemusta luottamustoimista myös Etyjissä.

Virallisia ehdokkaita asettivat myös Sveitsi, Tshekki ja Valko-Venäjä.

-Ulkoministeriön kanssa on katsottu, ettei ole mitään syytä heittää pyyhettä kehään. Uskon, että lopullinen vääntö käydään Suomen ja Sveitsin ehdokkaan välillä, Kanerva kertoo.

Ratkaisevaa on muun muassa se, haetaanko Etyjiin hallinnollista vai poliittista johtajaa.

-Sveitsin ehdokas on diplomaatti ja pätevä hallintojohtaja. Hän ei muuttaisi Etyjin kehitystä. Poliittinen johtaja antaisi järjestölle vahvemmat kasvot. Linja-asioita hoidettaisiin enemmän poliittisen dialogin kautta, Kanerva sanoo.

Kanervan mukaan henkilövalinnat ovat juuttuneet kireän kansainvälisen tilanteen takia.

-Wienistä itään sijaitsevat jäsenvaltiot ovat kokeneet Itävallan tekemät esitykset liian länsimielisiksi. Idän ja lännen välit heijastuvat järjestössä. Poliittiset tahtotilat ovat ristiriidassa. Itävalta on jo tehnyt seitsemän ehdotusta kokonaisnimityspaketista. Tämä ei ole järjestön toiminnan kannalta hyvä asia, että virkoja on auki. Se on myös huolestuttavaa, Kanerva sanoo.

Etyjin toimintaan kuuluu nykyisin esimerkiksi auttaminen Ukrainan kriisin rauhoittamisessa.

Etyjin päätöksenteko ei tosin ole muissakaan kysymyksissä kovin ketterää, koska päätökset vaativat 57 maan hyväksynnän.

-Tämän vuoden budjetti saatiin Etyjissä noin kuukausi sitten hyväksyttyä. Tällaisia myöhästymisiä on tapahtunut aiemminkin, Kanerva sanoo.

Turvallisuutta ja yhteistyötä vuodesta 1975

Etyj eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on perustettu 1975 Helsingissä pidetyn Etyk-konferenssin pohjalta.
Pysyväksi kansainväliseksi järjestöksi Etyj muodostui 1990-luvun alussa.
Jäseniä on yhteensä 57 valtiota, jotka sijaitsevat Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa.
Etyj toimii foorumina poliittisille neuvotteluille ja päätöksenteolle konfliktinestoon ja kriisinhallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Järjestön tarkoituksena on varoittaa konflikteista, ehkäistä puhkeamassa olevia konflikteja sekä osallistua kriisinhallintaan ja kriisien jälkeiseen jälleenrakennustyöhön.
Pääsihteerin tehtävänä on muun muassa toimia neuvottelijana jäsenvaltioiden välillä.
Päämaja on Wienissä Itävallassa.
Lähde: Etyj

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic