Uutiset Helsinki

EU-jäsenyys hyödyttänyt Suomen taloutta – eurolla ollut kaksijakoinen vaikutus, mutta vain Ruotsiin vertaaminen “vajavaista”

Raportti arvioi, että Suomeen on EU-jäsenyyden myötä syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa.
Akavan tilaaman raportin esitteli Oxford Economicsin edustaja Henry Worthington. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kiitteli tutkimukseen perustuvaa tietoa julkisen keskustelun tueksi. Kuva: Mauri Ratilainen
Akavan tilaaman raportin esitteli Oxford Economicsin edustaja Henry Worthington. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kiitteli tutkimukseen perustuvaa tietoa julkisen keskustelun tueksi. Kuva: Mauri Ratilainen

Suomen talous on hyötynyt jäsenyydestä Euroopan unionissa. Jäsenyys on lisännyt muista maista saatavien kaupan ja investointien määrää sekä lisännyt kotitalouksien tuloja, arvioi Akava Worksin tilaama ja Oxford Economicsin laatima arviointiraportti.

Raportti ei sisällä uutta tutkimusta, vaan se koostaa yhteen aiempia EU:n talousvaikutuksiin perehtyneitä tutkimuksia.

Arvioiden mukaan bruttokansantuote asukasta kohden on kasvanut EU-jäsenyyden myötä 1,2–1,7 prosenttia. Tämä on kasvattanut vuonna 2017 kotitalouksien tuloja keskimäärin 1 020–1 450 eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa Suomi ei olisi EU:n jäsen.

Lisäksi raportti arvioi, että Suomeen on EU-jäsenyyden myötä syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa.

Muutosta selittää Oxford Economicsin mukaan ennen kaikkea Suomen pääsy EU:n sisämarkkinoille, mikä on tukenut kaupan ja investointien kasvua. Lisäksi jäsenyys 500 miljoonan ihmisen markkina-alueella on pakottanut yrityksiä erikoistumaan ja tehostamaan toimintaansa.

Käsittelee vain talousvaikutuksia

Raportin esitteli Oxford Economicsin edustaja Henry Worthington Helsingissä torstaina. Hän mukaansa positiivista talouskehitystä selittää varsinkin ennen kaikkea Suomen pääsy EU:n sisämarkkinoille.

– Kaikki EU-jäsenyyteen liittyvät hyödyt kumpuavat jäsenmaiden välisen taloudellisen integraation kasvusta, Worthington totesi raportin julkistustilaisuudessa.

Sisämarkkinoilla vaadittu vapaa liikkuvuus ei Worthingtonin mukaan vaikuta suomalaisten työllisyysasteeseen. Se voi kuitenkin vaikuttaa palkkoihin varsinkin vähäkoulutetuilla aloilla.

Tilaisuuteen osallistunut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) piti tervetulleena tutkimukseen pohjautuvaa tietoa aiheesta.

– Hyödyt ovat joka tapauksessa suuremmat kuin nettomaksumme EU:n budjettiin, Tuppurainen totesi.

Myös Oxford Economicsin raportti pitää taloudelliseen hyötyyn nähden EU-jäsenyyden hintaa Suomen julkiselle taloudelle vähäisenä. Suomi maksoi EU:lle noin 1,6 miljardia ja sai EU:sta noin 1,7 miljardia euroa vuonna 2017, se esittelee.

Suomen nettomaksuosuus EU:lle oli siis 94 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 17 euroa asukasta kohden.

Euron vaikutus kaksijakoinen

Euron vaikutus Suomen talouteen on sen sijaan ollut vaikutukseltaan kaksijakoisempi.

Raportin mukaan Suomen bkt kasvoi vuosina 1999–2007 merkittävästi nopeammin kuin verrokkimaissa Ruotsi, Tanska ja Britannia, jotka eivät olleet talous- ja rahaliiton (EMU) jäseniä.

Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin ja sitä seuranneen euroalueen velkakriisin myötä tilanne kuitenkin muuttui, ja Suomen bkt jopa heikkeni verrokkimaiden kasvaessa hitaasti.

Worthingtonin mukaan EU- ja EMU-jäsenyyksien kääntöpuolena on nettomaksujen ohella ollut valuutta- ja korkotason sääntelystä luopuminen.

– Kaikenkattava kompromissi on ollut talouspoliittisen itsenäisyyden menettäminen.

Oman kulunsa muodostavat sisämarkkinoiden säännösten laatiminen, joita Suomen pitää noudattaa. Niiden tarkkaa kustannusta on kuitenkin hankala arvioida.

Worthington huomautti, että Suomi todennäköisesti laatisi omia vastaavia säädöksiä, vaikkei se olisi unionin jäsen.

– Jossain määrin noiden säännösten tulisi olla olemassa.

Oxford Economics on englantilainen konsultointiyritys, joka tuottaa talousennusteita ja -malleja. Akava Works on Akavan rahoittama ajatuspaja.

Ruotsiin vertaaminen “vajavaista”

Euron hyötyjä arvioidessa olisi houkuttelevaa verrata Suomea sen läntiseen naapuriin Ruotsiin. Molemmat ovat EU:n jäseniä, mutta vain toinen kuuluu euroon.

Vertaus on helppo mutta vajavainen, arvioi Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, sillä talouteen vaikuttaa muukin kuin rahapolitiikan itsenäisyys.

– Väestönkasvu tukee bkt:ta, ja väestönkasvu on ollut nopeampaa Ruotsissa kuin Suomessa.

Suomen talouskehitystä on myös hidastanut sen elinkeinorakenne.

– Maailmantalous kasvoi vuosina 2014–2015, kun Suomella oli vaikeaa, maailmantalous kasvoi, mutta se oli palveluihin pohjaavaa kasvua, Koivu huomautti.

– Me aloimme hyötyä vasta, kun maailman kasvu muuttui teollisuusvetoiseksi.

Kaksi valuuttaa on kuitenkin näkynyt maiden talouskehityksessä 2010-luvulla. Ruotsia on tukenut heikko kruunu, mikä helpottaa ulkomaiden kaupantekoa Ruotsiin. Euro on puolestaan vahvistunut, eikä kruunun vahvistumisesta näy merkkejä.

– Heikko kruunu lisää tuskaa Suomen vientiteollisuudelle, Koivu sanoi.

Uusimmat