Uutiset

EU-johtajat jättämässä Suomen väliin – Merkelit ja Macronit nähtiin kyllä Virossa viime vuonna

Anja Laisi silmäilee tyytyväisenä Finlandia-taloa, joka on hiljentynyt parin viikon takaisen Trumpin ja Putinin tapaamismylläkän jälkeen.

Huipputapaamisen lehdistökeskuksena toimineessa helsinkiläisessä arvorakennuksessa järjestetään kaikki Suomen ensi heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajakauden ministerikokoukset.

-Ilman muuta siitä on ensi vuodellekin apua, että täällä pidettiin onnistunut Venäjän ja Yhdysvaltojen johtajien huipputapaaminen. Finlandia-talo onnistui kansainvälisen median palautteen mukaan erinomaisesti, Suomen EU-puheenjohtajasihteeristön päällikkönä kokousjärjestelyistä vastaava Laisi iloitsee.

Päämiehet poissa

Trumpin ja Putinin tapaamisen veroista julkisuusmylläkkää ei EU-puheenjohtajakauden kokouksissa tulla näkemään.

Tätä ennakko-oletusta vahvistaa se, että unionimaiden presidentit ja pääministerit jättävät Suomen näillä näkymin väliin.

-Toistaiseksi valtionpäämiesten kokoontumisesta Suomeen ei ole sovittu. Sellaiset tapaamiset eivät ole osa puheenjohtajuuden pysyvää rakennetta, Laisi selvittää.

Jos valtiopäämiehet Suomessa kokoontuisivat, se tapahtuisi jonkin teeman ympärillä ja epävirallisesti, sillä EU:n virallisten kokousten rajoittamisesta Brysseliin päätettiin jo Nizzassa vuonna 2000.

Epävirallisesti Merkel, Macron ja kumppanit keskustelivat kyllä esimerkiksi Viron puheenjohtajuuskaudella Tallinnassa digiasioista.

Laisi toteaa, että Suomen puheenjohtajakausi osuu unionin rakenteiden eräänlaiseen taitekohtaan, mikä tuo oman lisänsä kokonaisuuden rakentamiseen. Uusi europarlamentti on vasta valittu, tuore komissio aloittanee marraskuussa ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajakin vaihtuu.

Ei enää maakunnissa

Suomen edellisillä puheenjohtajakausilla vuosina 1999 ja 2006 isoja ministerikokouksia oli Helsingin lisäksi muuallakin Suomessa, kuten Inarin Saariselällä, Tampereella ja Turussa. Valtionpäämiehet kokoontuivat vuonna 1999 huippukokoukseen Vapriikkiin Tampereella ja 2006 epäviralliseen huippukokoukseen Lahden Sibeliustaloon.

Nyt unionissa on Laisin mukaan suuntauksena, että puheenjohtajamaat keskittävät kokouksensa yhteen paikkaan.

-Näin ovat tehneet useat edeltävät puheenjohtajamaat, kuten juuri kautensa päättänyt Bulgaria ja sitä ennen esimerkiksi Malta ja Hollanti.

Tämänhetkinen puheenjohtaja Itävalta pitää kokouksia eri paikoissa.

Ennen kaikkea logistiikka

Kokousten kokoamista yhteen paikkaan puoltavat ennen kaikkea logistiikkasyyt.

-Kun ollaan yhdessä paikassa, kaikkia rakenteita ei tarvitse jatkuvasti koota ja purkaa.

Myös turvallisuuskysymykset painavat, kun kokouspaikkoja mietitään.

Puheenjohtajamaa vastaa kautensa kustannuksista. Suomen puheenjohtajuuden kokonaismenot on laskettu yhteensä 70 miljoonaksi euroksi.

-Keskittämisellä saadaan kustannustehokkuutta, Laisi lisää.

Suomessa kokousten keskittämistä Helsinkiin ihmetelleet ovat verranneet tilannetta etelänaapuri Viroon, joka oli puheenjohtajana viime vuoden lopulla. Siellä kokoustettiin muuallakin kuin pääkaupunki Tallinnassa.

-Virossa järjestettiin puolen vuoden aikana yhteensä noin 270 kokousta, joista 18 oli Tallinnan ulkopuolella, Laisi suhteuttaa.

Kokousten kokonaismäärä kasvaa Suomessakin reiluun sataan, koska ministerikeskustelujen lisäksi puheenjohtajakauteen sisältyy monia virkamiesten ja asiantuntijoiden tapaamisia. Kaikkien näiden pitopaikoista ei ole tehty vielä päätöksiä.

Asiasanat

Uusimmat