Uutiset

EU julkisti vajaan miljardin euron tuet energiahankkeille – siirtoyhteyksiä parannetaan EU:n sisällä

EU-komissio julkisti torstaina vajaan miljardin euron investoinnit unionin sähkö- ja kaasuverkostojen parantamiseen. Uudistuksilla lisätään uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian mahdollisuuksia sekä parannetaan energian huoltovarmuutta.

Yhteensä 873 miljoonan euron rahoituksesta suurimman osan haukkaa ensimmäinen Espanjan ja Ranskan välille rakennettava merenalainen sähkönsiirtoyhteys. EU tukee hanketta 578 miljoonalla eurolla.

Biskajanlahdelle rakennettava sähkölinja lisää Espanjan ja Ranskan välistä sähkönsiirtokapasiteettia 2800 MW:n tasolta 5000 MW:n tasolle. Tällä hetkellä Espanjasta on niukasti siirtoyhteyksiä muualle Eurooppaan, mikä rajoittaa muun muassa lisääntyvän aurinko- ja tuulisähkön siirtämistä maasta toiseen.

Toiseksi eniten tukea osoitetaan kaasuputken rakentamiselle itäiselle Välimerelle. Hankkeella Kypros kytketään muun Euroopan kaasuverkostoon. Hanke monipuolistaa kaasumarkkinoita ja lisää mahdollisuuksia siirtyä raskaan polttoöljyn käytöstä puhtaampaan maakaasuun.

Itäisellä Välimerellä on viime aikoina tutkittu lupaavia kaasuesiintymiä. Tulevaisuudessa kaasu voi periaatteessa virrata Kyprokselta putkia pitkin Suomeen asti, kun Suomenlahden alittava, EU-rahoituksen turvin rakennettava BalticConnector-kaasuputki valmistuu.

Kolmanneksi eniten tukea saa Saksan sähkönsiirtoyhteyksien kehittäminen. Tavoitteena on rakentaa lähes 600 kilometrin pituinen, kokonaan maan alle asennettava korkeajänniteyhteys Pohjois-Saksasta maan eteläosiin.

Uusi yhteys toisi kipeästi kaivattua siirtokapasiteettia Saksan sähkömarkkinoille. Pohjois-Saksassa on paljon tuulivoimakapasiteettia, mutta kulutuksesta merkittävä osa sijoittuu Etelä-Saksan keskuksiin.

Toissapäivänä kerrottiin, että EU:n NER 300 -tukiohjelmasta rahoitetaan lähes 200 miljoonalla eurolla kahta suurta saksalaista merituulipuistoa, jotka rakennetaan Pohjanmerelle.

Suomen kannalta EU:n energia-asiat nytkähtivät suotuisaan suuntaan keskiviikkona Euroopan parlamentissa, missä ympäristövaliokunta hyväksyi LULUCF-asetuksesta saavutetun kompromissin.

EU:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti saivat joulukuussa sovittua metsien käytöstä aiheutuvien päästöjen huomioimisesta EU:n ilmastopolitiikassa. Suomessa pelättiin, että kiistelty asetus asettaa rajoituksia metsien lisähakkuille, mutta näin ei näytä nyt käyvän.

Euroopan parlamentin on määrä hyväksyä LULUCF-asetus lopullisesti täysistunnossa maaliskuussa.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti