Uutiset

EU-maat ratkovat jälleen tulevien vuosien budjettia – erimielisten jäsenten pitäisi löytää myös parlamenttia miellyttävä lopputulos

EU-maat yrittävät päästä sopuun unionin tulevien vuosien rahankäytöstä torstaina alkavassa kokouksessa. EU-parlamentti on jo uhannut, ettei se hyväksy budjettia, joka ei täytä parlamentin vaatimuksia.
EU:n budjettivaliokunnan puheenjohtaja Johan van Overtveldt ja jäsen José Manuel Fernandes sanovat vaatimuksen 1,3 prosentin rahoituskehyksestä syntyneen siten, että jäsenmaiden toiveille unionin roolista on laskettu hintalappu. Kuva: Marc DOSSMANN
EU:n budjettivaliokunnan puheenjohtaja Johan van Overtveldt ja jäsen José Manuel Fernandes sanovat vaatimuksen 1,3 prosentin rahoituskehyksestä syntyneen siten, että jäsenmaiden toiveille unionin roolista on laskettu hintalappu. Kuva: Marc DOSSMANN

EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina ylimääräiseen kokoukseen sopimaan unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Sanapari on helppo ohittaa, koska se kuulostaa hankalalta. Rahoituskehys määrittää sen, kuinka paljon rahaa Euroopan unionilla on käytettävissään vuosina 2021–2027 ja mihin sitä tulisi käyttää.

Käytännössä budjetissa on kolme kiistakapulaa. Ensimmäinen on se, kuinka paljon rahaa ylipäätään käytetään.

Vähiten EU:lle haluavat antaa Itävalta, Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi, joiden mielestä EU-budjetin pitäisi pyöriä noin prosentin kieppeillä EU-maiden bruttokansantulosta. Osa maista, esimerkiksi Ranska on valmis antamaan enemmänkin. Myös varsinkin Itä-Euroopan maat, jotka saavat EU:sta enemmän rahaa kuin siihen laittavat, kannattavat korkeampaa prosenttiosuutta.

EU-komissio on ehdottanut osuudeksi 1,11 prosenttia. Suomi puolestaan teki puheenjohtajakaudellaan esityksen 1,07 prosentista.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tuo torstain kokoukseen ehdotuksen, joka on samaa suuruusluokkaa Suomen ehdotuksen kanssa. Sen painotukset ovat kuitenkin erilaisia.

Tässä päästään toiseen kiistakapulaan, ongelmaan, nimittäin siihen, miten rahat jaetaan.

Perinteisesti EU-budjetin suurimmat osuudet ovat juuri maatalous- ja aluekehitystuet, mutta nyt Unionille haalitaan lisää tehtäviä. Sen pitäisi muun muassa osallistua enemmän tutkimukseen ja koulutukseen, sen pitäisi kehittää rajavalvontaa ja torjua ilmastonmuutosta.

Uusiin tehtäviin on vaikea löytää rahaa, kun maatalous- ja aluekehitysrahoista eniten hyötyvät maat puolustavat niiden säilyttämistä kynsin hampain. Eikä asioita tee yhtään helpommaksi se, että unionin budjetti pienenee Britannian lähdön takia.

Budjetti ei kuitenkaan synny, elleivät kaikki jäsenmaat ole sen sisällöstä yksimielisiä. Europarlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Janusz Lewandowski sanoi viime viikolla parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa, että maat ovat niin kaukana toisistaan, että sopua on turha toivoa tässä huippukokouksessa.

Ei kuitenkaan riitä, että jäsenmaat ovat yksimielisiä budjetista. Sen täytyy saavuttaa myös europarlamentin enemmistön hyväksyntä.

Parlamentti kutsui viime viikolla joukon toimittajia Strasbourgiin budjettiseminaariin, jonka viesti oli varsin selvä. Budjettivaliokunnan keskeiset henkilöt ja parlamentin puheenjohtaja David Sassoli sanoivat, että jos EU-maat eivät suostu parlamentin vaatimuksiin 1,3 prosentin rahoituskehyksestä, parlamentti ei aio hyväksyä budjettia.

– Jos jäsenmaat haluavat meidän vievän eteenpäin heidän itse asettamiaan tavoitteita, heidän täytyy antaa meille rahaa siihen, sanoo budjettivaliokunnan puheenjohtaja Johan van Overtveldt Lännen Medialle.

Budjetin koon lisäksi parlamentti vaatii jäsenmaita muuttamaan EU:n rahoitusta siten, että se käsittäisi nykyistä vähemmän jäsenmaksuja ja nykyistä enemmän omia varoja. EU:n visiossa omia varoja kertyisi esimerkiksi yritysverotuksen yhtenäistämisestä, muoviverosta, päästökaupasta ja digitaalisten palveluiden verotuksesta. Jäsenmaat vastustavat, koska ne haluaisivat kerätä samat verot itse.

– Valtiovarainministerinä minäkin vastustin näitä ideoita, Belgian hallituksessa vuosina 2014–2018 istunut van Overtveldt sanoo. – Mutta nyt pidän täysin vääränä lähestymistapana sitä, että lasketaan vain, paljonko kukin antaa ja saa, hän jatkaa.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

28.3.2020

Uusimmat