Uutiset

EU otti ensi askeleet Valko-Venäjän pakotteiden asettamisessa – Tieto protestoijien kidutuksesta ajanut lisää ihmisiä kaduille ja suuriin lakkoihin

EU alkaa laatia listaa mielenosoittajiin kohdistuvasta väkivallasta ja vaalivilpistä vastuussa olevista henkilöistä.
Perjantaina Valko-Venäjän mielenosoitukset ovat olleet sunnuntain vilpillisenä pidettyjen vaalien jälkeen suurimmat. Kaduilla on ollut perjantaina useissa kaupungeissa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kuva: epa08603750
Perjantaina Valko-Venäjän mielenosoitukset ovat olleet sunnuntain vilpillisenä pidettyjen vaalien jälkeen suurimmat. Kaduilla on ollut perjantaina useissa kaupungeissa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kuva: epa08603750

Euroopan unioni asettaa Valko-Venäjälle uusia pakotteita mielenosoittajiin kohdistuvasta väkivallasta sunnuntain vilpillisenä pidettyjen presidentinvaalien jälkeen.

Asiasta kertoi perjantai-iltana EU:n ulkoministerien hätäkokouksen jälkeen muun muassa Saksan ulkoministeri Heiko Maas.

– Valko-Venäjän viime päivien tapahtumia ei voi missään nimessä hyväksyä, ja ne edellyttävät EU:lta selkeää reaktiota, Maas sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Reutersin haastattelemien diplomaattilähteiden mukaan unioni alkaa valmistella listaa henkilöistä, joihin pakotteet kohdistetaan.

Tarkoitus on asettaa pakotteita niille henkilöille, jotka ovat vastuussa laajasta mielenosoittajiin kohdistuvasta väkivallasta sekä presidentinvaalien epäselvyyksistä ja epäillystä vilpistä.

– Aiomme laittaa listalle henkilöitä, jotka ovat vastuussa, ja jotka ovat osallistuneet väkivaltaan rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan, Saksan ulkoministeri Maas sanoi.

Pakotteet ovat ainakin matkustuskieltoja ja varojen jäädytyksiä.

Enemmistö puoltaa

Uutistoimisto Reutersin kesken kokousta saamien tietojen perusteella useimmat EU-maat ovat asettumassa pakotteiden kannalle.

Selkeimmin pakotteita vastustamaan on asettunut Unkari.

Diplomaattilähteiden mukaan maa olisi kuitenkin suostumassa asettamaan pakotteita pienelle valkovenäläisten joukolle.

Puolan ulkoministeri Jacek Czaputowiczin mukaan EU:n on pyrittävä toimimaan mahdollisimman pian välittäjän itsevaltaisen presidentti Aleksandr Lukashenkon ja opposition välillä. Puolan huolena on, että Valko-Venäjä siirtyy entistä voimakkaammin Venäjän vaikutuspiiriin.

Vuoropuhelun merkitystä korosti aiemmin myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Perjantain mielenosoitukset entistä suurempia

Kansa on noussut Valko-Venäjällä entistä voimakkaammin vastustamaan presidentti Lukashenkoa, joka on ollut vallassa jo 26 vuotta.

Hallinto pyrki hillitsemään protesteja perjantaina vapauttamalla mielenosoittajia, mutta vapautettujen mielenosoittajien kertomukset rajusta ja systemaattisesta väkivallasta ja kidutuksesta ovat raivostuttaneet kansalaisia entisestään.

Vangittuja mielenosoittajia on uutistoimisto Reutersin mukaan muun muassa poltettu savukkeilla, hakattu ja heille on annettu sähköiskuja. Monia protestoijia on estetty nukkumasta eikä heille ole annettu vettä tai ruokaa.

Perjantaina valkovenäläiset ovat myös ryhtyneet laajoihin lakkoihin, joihin on liittynyt sekä valtio-omisteisten yhtiöiden että yksityisen sektorin työntekijöitä.

Virallinen päätös myöhemmin

EU:n ulkoministerit keskustelivat pakotteista videon välityksellä.

Se merkitsee sitä, että virallisia päätöksiä ei voida tehdä, koska ministerit eivät ole toistensa kanssa fyysisesti läsnä.

Ulkoministeri Haavisto sanoi aiemmin, että perjantain kokouksen jälkeen EU voi alkaa jo valmistella lainsäädäntöä, jonka nojalla pakotteet voidaan asettaa.

Reutersin mukaan pakotteet voitaisiin saada voimaan elo–syyskuun vaihteessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli Valko-Venäjän tilannetta perjantai-iltapäivänä.

– Vaalit eivät olleet vapaat eivätkä oikeudenmukaiset, demokratian ja oikeusvaltion normeja ei noudatettu. Vaalikampanjan aikana ja vaalien jälkeen turvallisuusviranomaiset ovat käyttäneet suhteettomia voimakeinoja, ministerivaliokunta lausui.

Mielenosoitukset laajenevat

Viime sunnuntaina vilpillisenä pidettyjen presidentinvaalien jälkeen käynnistyneissä mielenosoituksissa vaadittiin alun perin uusia vaaleja.

Torstaina ja perjantaina mielenosoitukset ovat kasvaneet ja niissä vaaditaan nyt lisäksi pidätettyjen vapauttamista, kun tieto kiinniotettuihin mielenosoittajiin kohdistetusta laajasta väkivallasta ja kiduttamisesta on tullut julki.

Kidutus- ja pahoinpitelytapausten raivostuttamat valkovenäläiset ovat torstaista lähtien alkaneet myös lakkoilla laajasti.

Presidentti Aleksandr Lukashenko pyysi lakkoilijoita palaamaan töihin, ettei maa kärsi taloudellisesti. Vetoomuksella ei näytä olleen vaikutuksia, ja yhä useammat toimialat liittyivät perjantaina lakkoihin.

Perjantaina satoja mielenosoittajia vapautettiin.

Maasta paennut oppositioehdokas Svjatlana Tsihanouskaja kehotti kansaa jatkamaan protesteja viikonloppuna.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic