Uutiset

EU pääsi viimein sopuun Valko-Venäjän pakotteista – Listalla 40 nimeä, joiden joukossa ei ole itsevaltainen Aleksandr Lukashenko

Kypros on aiemmin torpannut Valko-Venäjän pakotteet vaatimuksellaan pakotteista myös Turkille. EU-johtajat sopivat päätöslauselmasta, jonka mukaan EU voisi asettaa sanktioita Turkille, mikäli sen provokaatiot itäisellä Välimerellä jatkuvat.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) keskusteli EU-huippukokouksessa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin (vasemmalla) ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin (toinen vasemmalta) kanssa,

EU-johtajat pääsivät viimein sopuun Valko-Venäjän pakotteista torstain ja perjantain EU-huippukokouksessa Brysselissä.

Päätös tehtiin torstaina yöhön jatkuneiden keskusteluiden aikana.

Turkin vastaisia pakotteita vaatinut ja muuta EU:ta vaatimuksillaan kiristänyt Kypros suostui lopulta antamaan hyväksynnän Valko-Venäjän vastaisille pakotteille, kun EU teki tulevia Turkki-pakotteita lupailevan julkilausuman Turkin ja Kreikan kiistasta itäisellä Välimerellä.

Kypros on ollut Valko-Venäjä-pakotteiden kannalla muiden EU-maiden tavoin jo elokuusta lähtien, mutta maa on estänyt niiden hyväksynnän, jotta EU toimisi Turkkia vastaan.

Pakotelistalla on noin 40 valkovenäläistä virkamiestä ja hallinnon jäsentä, joiden EU katsoo olevan vastuussa mielenosoittajiin kohdistetusta väkivallasta ja vaalituloksen väärentämisestä.

Pakotteet asetettiin voimaan heti perjantaina.

Perjantaina myös Yhdysvallat asettivat omat pakotteensa voimaan. Ne koskettavat kahdeksaa henkilöä, esimerkiksi Valko-Venäjän sisäministeriä.

Marin: Lukashenkon sisällyttäminen olisi ollut perusteltua

Itsevaltainen johtaja Aleksandr Lukashenko ei ole toistaiseksi pakotteiden kohteena, mutta hänet voidaan asettaa listalle EU:n mukaan myöhemmin.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi kokouksen jälkeen suomalaistoimittajille Brysselissä, että Lukashenkon lisääminen pakotelistalle olisi ollut perusteltua, sillä tämä ei ole osoittanut halukkuutta dialogiin tai ratkaisun löytämiseen Valko-Venäjän tilanteeseen.

Lukashenko on kieltäytynyt vastaamasta esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkelin puheluihin pian kaksi kuukautta kestäneiden mielenosoitusten aikana, jotka alkoivat elokuun presidentinvaaleista.

Marin edusti huippukokouksessa pääministeri Stefan Löfvenin pyynnöstä myös Ruotsia, koska pääministeri Löfven on estynyt osallistumasta.

Päätöslauselma: Sanktioita, jos provokaatio jatkuu

Sopuun Valko-Venäjän pakotteista päästiin, kun jäsenmaat sopivat Turkkia koskevasta päätöslauselmasta.

Päätöslauselman mukaan EU voisi asettaa sanktioita Turkille, mikäli ”provokaatiot ja painostus” jatkuvat itäisellä Välimerellä, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi lehdistötilaisuudessa kokouksen jälkeen.

Haluamme positiivisen ja rakentavan suhteen Turkkiin, ja tämä hyödyttäisi myös Ankaraa, von der Leyen sanoi.

Rakentava suhde on hänen mukaansa mahdollinen vain, jos Turkki lopettaa laivastonsa toimet itäisen Välimeren kaasu- ja öljyesiintymillä. Turkki on etsinyt öljyä alueilta, joiden omistajuudesta Kreikka ja Turkki kiistelevät.
– Odotamme, että Turkki pidättäytyy tästä eteenpäin yksipuolisesta toiminnasta. Mikäli tällainen toiminta jatkuu, EU käyttää kaikkia käytössä olevia keinoja ja vaihtoehtoja, von der Leyen sanoi.
Turkki tuomitsi EU:n lausuman mahdollisista pakotteista ”todellisuudesta vieraantuneena”.

– Odotamme, että pidättäytyy tästä eteenpäin yksipuolisesta toiminnasta. Mikäli tällainen toiminta jatkuu, EU käyttää kaikkia käytössä olevia keinoja ja vaihtoehtoja.

Valko-Venäjältä kostona omia pakotteita

Lukashenkon hallinto ryhtyi perjantaina valmistelemaan heti omaa pakotelistaansa EU:ta vastaan.

Pakotteet estävät ihmisiä saapumasta Valko-Venäjälle. Perjantaina Valko-Venäjä ei kertonut, ketä ja minkä maalaisia henkilöitä sen pakotelistalle asetetaan.

Valko-Venäjä myös kutsui suurlähettiläänsä Puolasta ja Latviasta takaisin kotimaahansa. Se edellytti Puolan ja Latvian vähentävän omaa henkilöstöään Minskin-lähetystöissä. Maat sanoivat, etteivät ne aio totella kehotusta.

Puola ja Latvia ovat olleet Liettua ja Viron ohella kaikkein aktiivisimmat EU-maat Valko-Venäjän kiistan selvittämisessä. Baltian maat asettivat omia kansallisia pakotteitaan Valko-Venäjälle jo aikaisemmin.

Kolmantena toimenaan Valko-Venäjä kumosi kaikkien ulkomaisten toimittajien akkreditoinnit. Niitä voi anoa uudestaan.

Lukashenko puhui perjantaina puhelimessa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Kreml sanoi ”nyt ilmenneiden ongelmien ratkeavan pikaisesti”.

Juttu muokattu kello 21.23 kauttaaltaan. 

Pakotteet: Mitä, miksi ja kenelle?

EU asettaa Valko-Venäjää vastaan pakotteita maan vilpillisten presidentinvaalien ja niitä seuranneiden protestien taltuttamisessa käytetyn rajun ja mielivaltaisen poliisiväkivallan vuoksi.

Pakotteet koskettavat 44:ää Valko-Venäjän hallinnon edustajaa, kuten sisäministeriä, poliisin ja muiden turvallisuusjoukkojen komentajia, vankiloiden johtajia ja sisäisen turvallisuuden virkamiehiä ja apulaisministereitä.

Itsevaltainen johtaja Aleksandr Lukashenko ei ole listalla, mutta hänet voidaan EU:n mukaan lisätä sille myöhemmin.

Pakotteet estävät niiden kohteeksi asetettuja saapumasta EU- ja Schegen-alueelle.

Lisäksi pakotteet mahdollistavat henkilöiden varojen jäädyttämisen EU-alueella.

Niiden vaikutusta arvioidaan etupäässä symboliseksi.

Uusimmat

Näkoislehti

31.10.2020

Fingerpori

comic