Ilmastosyyt saavat Euroopan parlamentin panostamaan ratahankkeisiin. Kuva: Pekka Aho
Uutiset

EU:lta tulee iso rahapotti pääradan parantamiseen – “Taso nousee reilusti”

Helsinki–Tornio-väli nousee EU:n luokituksessa tärkeäksi ydinverkkokäytäväksi. EU:n rahoitus rautateille nousee moninkertaiseksi nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna.

Helsinki–Tornio-radan luokitus nousee EU:n ydinverkkokäytäväksi, mikä merkitsee sitä, että Suomi saa ratayhteyden parantamiseen paljon nykyistä enemmän rahoitusta EU:lta.

– Koko ohjelmakaudella 2021–2027 EU-rahoitus nousee laskennallisesti 600 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa vuositasolla noin 80 miljoonan euron EU-rahoitusta, sanoo kokoomusmeppi Henna Virkkunen.

Virkkunen oli Verkkojen Eurooppa -ohjelman valmistelussa Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunnan pääneuvottelija. Ohjelma hyväksyttiin asetuksena Euroopan parlamentin istunnossa Strasbourgissa keskiviikkona.

Suomessa on tähän asti ollut vain yksi eurooppalaisen ydinverkkokäytävän luokituksen saanut ratayhteys. Se on Turku–Helsinki–Vainikkala -osuus.

Erityisasiantuntija: “Realistinen arvio”

EU-rahoituksen määrä on laskennallinen, mutta Liikenneviraston EU-erityisasiantuntija Arto Tevajärvi pitää sitä realistisena arviona.

Suuruusluokka on noin puolet siitä, mikä oli Seinäjoki–Oulu-rataosuuden kymmenvuotisen korjausohjelman kokonaisbudjetti. Silloin rakennettiin muun muassa kaksoisraide Kokkola–Ylivieska-välille, korjattiin siltoja ja tasoristeyksiä. Rataa korjattiin 350 kilometrin matkalta.

Myös aiempiin ohjelmakausiin verrattuna potti on suurempi. Vuosina 2007–2013 EU-rahoitusta tuli 180 miljoonaa ja kuluvan ohjelmakauden viiden ensimmäisen vuoden rahoitus on 170 miljoonaa.

– Taso nousee reilusti, arviosta riippuen 50–150 prosenttia, sanoo Tevajärvi.

Puolet suomalaisista asuu pääradan varrella

Suomi ei kohenna päärataverkkoaan vain EU:n rahoilla, vaan EU:n rahoitusosuus on 20–30 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Loput rahat hankkeisiin tulevat kansallisesta rahoituksesta.

– Pääradan varrella asuu puolet suomalaisista, joten lisäinvestoinneille on tarvetta, sanoo Virkkunen.

Arto Tevajärvi arvioi, että päärataa korjataan pätkissä samaan tapaan kuin Seinäjoki–Oulu-rataosuutta.

– Ongelma on ollut kotimaisen rahoituksen pitkäjänteisyyden puute. Esimerkiksi Ruotsissa on sitouduttu huomattavasti pitkäaikaisempiin, yli vaalikauden ulottuviin rahoitusohjelmiin, sanoo Tevajärvi.

Painopisteenä ilmastonmuutoksen torjuminen

EU-parlamentin hyväksymän Verkkojen Eurooppa -ohjelman perusteella tähdätään yli 42 miljardin euron julkisiin investointeihin liikenne-, energia- ja digi-verkkoihin. Ilmastosyistä suurin osa rahoituksesta menee ratahankkeisiin.

– EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää nopeita ja moderneja yhteyksiä. Kun erityisenä painopisteenä on ilmastonmuutoksen torjunta, 60 prosenttia rahoituksesta suunnataan tätä tukeviin hankkeisiin, kertoo Virkkunen.

Virkkusen mukaan Suomen intressissä olisi edistää myös Rail Balticaa. Se kytkisi Suomen radat kiinteämmin osaksi eurooppalaista rataverkkoa.

– Rautatietunneli Suomenlahden ali tarvitaan. Sen toteutumiseen voi tosin kulua yli 10 vuotta, sanoo Virkkunen.

42 miljardin

EU-maiden liikenne-, energia- ja digiverkkoa on tarkoitus kohentaa 42,3 miljardin euron investointiohjelmalla vuosina 2021–2027.

Suurin osa, 30,6 miljardia euroa, suunnataan liikenneverkkoihin. Energiaverkkojen kohentamiseen varataan 8,7 miljardia euroa ja digiverkkoihin 3 miljardia.