Uutiset

EU:n jättimäinen elvytyspaketti koettelee hallituksen kestokykyä – "On mahdollista, ettei lainoja makseta koskaan takaisin"

Keskusta ja sdp ovat kommentoineet EU:n elvytyspakettia eri tavoin, mikä tutkijan mukaan enteilee jopa hallituskriisiä. Puheet yhteisvastuusta ja ilman ehtoja myönnettävistä tuista ruokkivat EU-kriittisiä puolueita.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) yllättyi elvytyspaketin suorien tukien isosta osuudesta. Kuva: Arttu Laitala
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) yllättyi elvytyspaketin suorien tukien isosta osuudesta. Kuva: Arttu Laitala

EU:n jättimäisen elpymisrahaston kansallinen käsittely voi johtaa jopa hallituskriisiin. Näin arvioi Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta.

Hallituspuolueissa kitkaa syntynee erityisesti keskustan ja sdp:n välille. Kyseiset puolueet ovat kommentoineet elvytyspakettia eri tavoin.

– Kyllä tässä Pandoran lippaan avautumisen mahdollisuudet ovat olemassa, Jokisipilä sanoo.

Keskusta on korostanut, ettei EU-rahaa pidä antaa ilman ehtoja ja että EU-maiden on huolehdittava itse taloudestaan.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on korostanut paketin myönteisiä vaikutuksia koko EU:n alueelle, mutta todennut, että suorien tukien osuus on komission esityksessä yllättävän suuri.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ole kertonut suoraan kantaansa pakettiin, mutta on korostanut tiukkojen ehtojen merkitystä ja sitä, ettei tukipaketin pidä olla ”avoin valtakirja”.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ole vielä ottanut suoraa kantaa elvytyspaketin sisältöihin. Marin on edelleen sairauslomalla. Kuva: Arttu Laitala
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ole vielä ottanut suoraa kantaa elvytyspaketin sisältöihin. Marin on edelleen sairauslomalla. Kuva: Arttu Laitala

Puheet liittovaltiokehityksestä vaikeita keskustan kannattajille

Jättimäisen 750 miljardin euron suuruisen paketin hyväksyminen on vaikeinta keskustalle, vaikka suoran tuen ja lainan keskinäinen osuus voivat vielä jäsenmaiden neuvotteluissa muuttua.

EU-kriittisille keskustalaisille äänestäjille on vaikea perustella, miksi puolue on hyväksymässä pakettia, joka näyttää askelelta kohti liittovaltiota.

– Jos rahaston hyväksyminen edellyttää määräenemmistön sijaan 2/3 enemmistön, hallitus joutuu houkuttelemaan oppositiota mukaan eli käytännössä parisenkymmentä kokoomuslaista, Helsingin yliopiston tutkija Antti Ronkainen sanoo.

Keskustan vaikeutta seisoa tukipaketin takana lisää se, että puolueen pitäisi vastata Suomen tiukasta taloudenpidosta valtionvarainministerin pestin kautta.

– Keskustassa on EU-kriittisyyttä, joka heijastuu [Katri] Kulmunin puheenvuoroissa. Keskustassa ongelmia tuottaa talouskuripolitiikka, jota [Juha] Sipilän hallitus toteutti vahvasti. Tämä heijastuu keskustalaisen ajatuksissa edelleen, joten puheet yhteisvastuusta eivät kuulosta hyvältä, professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta sanoo.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni vakuutti, ettei elpymisrahasto mene läpi sellaisenaan. Kuva: Arttu Laitala
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni vakuutti, ettei elpymisrahasto mene läpi sellaisenaan. Kuva: Arttu Laitala

Suoria tukia 500 miljardia euroa

Elvytyspaketin rahoista suorien tukien osuus olisi esityksen mukaan 500 miljardia euroa. Tämä on rahaa, joita maiden ei tarvitse maksaa takaisin.

Alustavasti on kerrottu, että nämä rahat pitäisi käyttää erilaisiin investointeihin, digitaaliseen talouteen sekä ilmastohankkeisiin. Vaikka EU-tasolla kriteerit ovat olemassa, kansalaiset voivat nähdä asian toisin.

– Tukipaketti näyttäytyy helposti tulonsiirtona sellaisille valtioille, jotka ovat ennestään hoitaneet talouttaan huonosti. Kyse ei ole silloin vain koronakriisistä, joka olisi vienyt maan talouden kuralle, Ruostetsaari sanoo.

Syöttö kansallismielisten lapaan

Politiikan tutkijoiden mukaan keskustelu EU:n elvytysrahastosta on suora syöttö kansallismielisten puolueiden lapaan.

Keskustelu EU-maiden yhteisvastuusta ja tukipaketeista nostavat näiden puolueiden kannatusta niin Suomessa kuin muissa Euroopan maissa.

Perussuomalaisille Etelä-Euroopan talouksien tukeminen suomalaisten veroeuroilla tarjoaa iskupaikan tilanteessa, jossa puolueen keskeinen teema maahanmuutto on menettänyt merkitystään turvapaikanhakijoiden määrän vähennyttyä.

– Koronakriisin hoito kaikissa maissa nostaa kansallismielisten ja populististen puolueiden kannatusta. Kun Suomessakin aletaan tasapainottaan taloutta, niin yhteisvastuu -termin käyttö on syöttö perussuomalaisten lapaan varsinkin, kun maahanmuuttopolitiikka ei ole ollut nyt agendalla, Ruostetsaari sanoo.

Lainat voivat jäädä maksamatta

Lainojen osuus koko elvytyspaketista olisi 250 miljoonaa euroa ja näiden takaaminen jakautuu kaikkien EU-maiden kesken unionin budjetin kautta.

Lainojen takaisinmaksuajat on kirjattu pitkälle tulevaisuuteen. Viimeiset erät olisi maksettava vasta vuonna 2058.

– Sekin on mahdollista, ettei lainoja makseta koskaan takasin, sillä ne erääntyvät vasta tulevaisuudessa. Tässä ajassa ehditään sopia monta kertaa uudelleen, miten lainoja lopulta hoidetaan, Ruostetsaari sanoo.

Mediatietojen mukaan Suomi voisi saada tukea koko 750 miljardin euron potista arviolta 3,5 euroa miljardia.

Ronkaisen mukaan komission ottamaan lainaan perustuva elvytyspaketti eroaa kavahdetuista eurobondeista eli maiden yhteisestä lainasta muun muassa siinä, että velkaa otetaan jäsenmaiden keskinäisen takauksen sijaan seuraavaa eli vuosien 2021–2017 EU-budjettia vastaan ja päätös takaisinmaksusta on siirretty sitä seuraavaan budjettiin.

– Koska takaisinmaksu tapahtuu vasta myöhemmistä budjeteista, jäsenmaiden vastuut ovat hämärtyneet. Tämä oli taitava poliittinen veto komissiolta, Ronkainen toteaa.

Suomen pitäisi löytää liittolainen, joka kannattaa tiukkaa talouskuria

Professori Ilkka Ruostetsaari näkee, että Suomen mahdollisuudet vaikuttaa paketin sisältöön perustuvat liittoutumiseen muiden EU-maiden kanssa.

Tavallisesti Suomi on peesannut tiukan talouskurin Saksaa, mutta nyt tilanne on eri. Saksa seisoo yhdessä Ranskan kanssa tukevasti paketin takana.

– Suomelle tilanne on hankala, koska Saksa on kääntynyt takkinsa. Nähtäväksi jää miten Suomi liittoutuu, jos se ei halua kuulua nuukaan nelikkoon, vaikka niiden näkemykset olisivat lähellä Suomen näkemyksiä, hän sanoo.

Nuukaan nelikkoon kuuluvat Itävalta, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi. Nämä maat ovat peränneet sitä, että rahastosta annettavat varat pitäisi maksaa takaisin.

Uusimmat

Näkoislehti

29.11.2020

Fingerpori

comic