Uutiset

EU:n neuvosto saa huutia suomalaismepeiltä – Huippuvirkojen täyttöprosessi ei ole ollut kaunista katsottavaa

Saksalainen kristillisdemokraatti Ursula von der Leyen on EU:n valtiojohtajien kompromissiehdotus komission puheenjohtajaksi. Kuva: CLEMENS BILAN
Saksalainen kristillisdemokraatti Ursula von der Leyen on EU:n valtiojohtajien kompromissiehdotus komission puheenjohtajaksi. Kuva: CLEMENS BILAN

Lännen Media kysyi muutamilta suomalaisilta europarlamentaarikoilta eli mepeiltä, mitä he ajattelevat EU:n neuvoston alkuviikolla nimeämistä ehdokkaista unionin huippuvirkoihin.

Kukaan vastaajista ei ollut ihastunut tapaan valita ehdokkaat.

– En anna hyviä tyylipisteitä omasta vallastaan tiukasti kiinni pitävälle neuvostolle tai edes omalle ryhmälleni yhteisymmärrykseen pyrkimisestä. Kun järkevää kompromissia ei löytynyt, luotiin kompromissi, jonka kanssa voidaan elää. Häviäjiä ovat kärkiehdokas-menettely, poliittinen prosessi ja eurooppalaiset. Se on hyvä, että komission johtoon on tulossa nainen. Olisi kuitenkin voitu valita vahvempikin nimi, meppi Sirpa Pietikäinen (kok.) pohtii.

Pietikäinen nostaa vahvoiksi nimiksi esimerkiksi Brexit-neuvottelija Michel Barnierin sekä Christine Lagarden. Komission puheenjohtajaksi olisi Pietikäisen mielestä sopinut EPP:n ulkopuolelta sosialidemokraattien Frans Timmermans.

– EU:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu oikeusvaltion puolustaminen, mutta oikeusvaltion puolustamiseen erikoistunut Timmermans torpattiin Visegrad-maiden (Unkari, Puola, Tshekki, Slovakia) puolelta, Pietikäinen toteaa.

Pietikäinen on kuitenkin sitä mieltä, että nykyisten ehdokkaiden kanssa pystytään elämään.

Torvalds: otettava opiksi

Nils Torvaldsin (r.) mukaan EU-johtohenkilöiden valintaprosessi näyttää pahalta.

– Ensin käydään vaalikampanja, ja puhutaan avoimuudesta ja äänestäjien vaikutusvallasta. Sitten lopputulos on suljettujen ovien takana tapahtuva päätös, jossa neuvoston johtavat jäsenet, Saksa ja Ranska, päättivät itse asiassa kaikista asioista. Koko paketti tehtiin uusiksi, ja siinä on nimiä, joita ei oltu mainittu aikaisemmin. Se on kyllä demokratian kannalta aika huono järjestelmä, kokenut meppi sivaltaa.

Torvaldsin mukaan europarlamentin puolueryhmissä on syytä myös itsekriittisyyteen.

– Jotta demokraattiset menettelytavat olisivat toimineet, meidän olisi pitänyt ymmärtää puolustaa määrätietoisemmin parlamentin muitakin kantoja, eikä vain katsoa oman ryhmän etuja. Suurin tekemämme virhe oli se, että katsoimme vain omaa poliittista napaa, eikä koko parlamentin ja demokratian etuja. Siitä maksamme aika kovan hinnan.

Torvaldsin mukaan europarlamentaarikkojen olisi pitänyt puolustaa EPP:n kärkiehdokas Manfred Weberin asemaa ja sosialistien Timmermansin asemaa, niin kuin omiakin ehdokkaita.

– Kun pelattiin vähän ikään kuin jokaista vastaan, niin hävittiin. Neuvosto otti ja valtasi meidän päättämättömyydestämme syntyneen tyhjiön. Meidän olisi pitänyt ymmärtää tämä etukäteen, ei tämä nyt ihan avaruusmatematiikka ole, hän toteaa.

– Jos tästä opimme jotain niin, sitten ehkä olemme viisaita ensi kerralla, hän summaa.

Hyvää ja huonoa

Sdp:n meppi Eero Heinäluoma korostaa, että nimityspaketissa on sekä hyvää että huonoa.

– Se on hyvää, että nimityspaketti on saatu aikaan ja ensimmäistä kertaa nainen on ehdolla komission johtoon. Demokratian kannalta on huonoa, että kärkiehdokas-menettely sivuutettiin. Kärkiehdokas-menettelyn piti antaa kansalaisille mahdollisuus ottaa kantaa, Heinäluoma toteaa.

Heinäluoma korostaa, että komission johtoon ehdolla olevan Ursula von der Leyenin on saatava parlamentin tuki taakseen.

– Valintaa ei tehdä automaattisesti. Hänen täytyy nöyrästi kohdata parlamentti ja saada kannatusta ajatuksilleen, hän toteaa.

Pekkarisen mielestä korni prosessi

Aidot mielipide-erot sekä kasvojen kuluminen, kun nimet heitetään esille jo kuukausia ennen vaaleja. Siinä europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan syitä siihen, miksi niin sanotut kärkiehdokkaat ovat jäämässä lehdelle soittelemaan EU-johtajanimien valinnassa.

– Puolueet eivät välttämättä katso, onko kärkiehdokkaaksi valittava koko unionissa läpimenevä juttu. Esimerkiksi itäinen Keski-Eurooppa ei ole oikein sulattanut sosiaalidemokraattien kärkiehdokkaan Frans Timmermansin mielipiteitä, näin olen ymmärtänyt, Pekkarinen arvioi.

Hänen mukaansa EU-johtohenkilöiden valintaa ei voi tällä hetkellä kuvata kovin kauniiksi menettelyksi, sen sijaan korni prosessi sopisi paremmin.

– Nyt valittaviksi nostetuista kenenkään nimi ei ollut vakavasti esillä ennen vaaleja käydyissä keskusteluissa, jos asia nyt etenee tämän paketin mukaan. Vaalit kuitenkin käytiin kärkiehdokkailla, jotka kiersivät eri maissa.

– Prosessi ei ole ollut kovin kaunis, mutta se ei tarkoita, että valittavat olisivat huonoja henkilöitä. Aika näyttää mihin he pystyvät, Pekkarinen pohtii.

Niinistö moittii “kabinettipakettia”

Meppi Ville Niinistö (vihr.) pitää parlamentin tukea “kabinettipaketille” epävarmana ja haluaa nähdä, mikä olisi tulevan komission linja.

– Europarlamentissa on laajaa kriittisyyttä siihen, kuinka vanhanaikainen sulle-mulle-kabinettipaketti tässä tehtiin. Euroopan johtotehtävät on valittava kunnioittaen eurovaalien tulosta. Kärkiehdokkaat olivat teemoineen avoimesti punnittavina, Niinistö kirjoittaa Twitterissä.

Perussuomalaisten meppi Laura Huhtasaari harmittelee Facebook-kirjoituksessaan sitä, ettei kansallismielisillä ole kärkipaikkaa.

– Kansallismielisille olisi kuulunut joku EU:n kärkipaikoista, koska kansallismielisiä meppejä on yli 170. Von der Leyen ei tuo mitään uusia tuulia Euroopan politiikkaan, vaan hän on merkeliläinen kristillisdemokraatti, joka kannattaa avoimia rajoja ja kansallisvaltioiden vallan heikentämistä. Lagarden valinta veisi euroaluetta kohti tulonsiirtounionia, Huhtasaari kirjoittaa.

Parlamentti voi valita komission puheenjohtajan aikaisintaan toisessa täysistunnossaan heinäkuun puolivälissä. Koko komission nimitys menee ennakkoaikataulujen mukaan syys-lokakuulle.

Huippuvirkoja suurille maille

Euroopan unionin neuvosto eli jäsenmaiden johtajat pääsivät alkuviikosta sopuun huippuvirkojen nimityspaketista.

Saksalaista Ursula von der Leyeniä esitetään komission puheenjohtajaksi, belgialaista Charles Micheliä EU:n neuvoston puheenjohtajaksi, ranskalaista Christine Lagardea EKP:n pääjohtajaksi ja espanjalaista Josep Borrell Fontellesia ulkopolitiikan korkeaksi edustajaksi.

Europuolueiden vanhan sopimuksen mukaan komission puheenjohtajan valinnassa olisi pitänyt käyttää kärkiehdokas-menetelmää eli suurimman europuolueen kärkiehdokas olisi valittu komission johtoon.

Vaalituloksen perusteella paikka olisi kuulunut keskusta-oikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen EPP:n Manfred Weberille.

Weber ei kuitenkaan neuvostolle käynyt. Valtiojohtajat ovat olleet kriittisiä kärkiehdokas-menettelylle, jonka tarkoituksena oli tuoda avoimuutta huippuvirkojen täyttöön.

Sosialidemokraattien kärkiehdokas, hollantilainen Frans Timmermans sekä Alde-ryhmän kärkiehdokkaisiin kuulunut tanskalainen Margrethe Vestager ovat ehdolla komission varapuheenjohtajistoon.

Uusimmat