Uutiset

EU:n rahoituskehysneuvottelut alkoivat – Emmanuel Macron: "Tämä voi viedä useita tunteja, useita öitä ja useita päiviä"

EU-maat yrittävät päästä sopuun siitä, kuinka paljon rahaa unioni saa vuosina 2021–2027 ja mihin sitä tulisi käyttää. Hollannin pääministeri oli varautunut vaikeisiin neuvotteluihin ottamalla mukaan kirjan ajankuluksi, jos neuvottelut jymähtävät umpikujaan.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel saapuu kokoukseen Brysseliin. Europarlamentti on jo ilmoittanut, ettei se hyväksy hänen esitystään EU-maiden tulevien vuosien budjettikehykseksi. Kuva: epa08230206
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel saapuu kokoukseen Brysseliin. Europarlamentti on jo ilmoittanut, ettei se hyväksy hänen esitystään EU-maiden tulevien vuosien budjettikehykseksi. Kuva: epa08230206

EU-maiden johtajat ovat aloittaneet Brysselissä ylimääräisen huippukokouksen, jossa sovitaan Euroopan unionin tulevien vuosien rahoituskehyksestä.

Kokouksesta odotetaan pitkää ja vaikeaa, sillä jäsenmaat ovat hyvin erimielisiä kehyksen suuruudesta ja sen painotuksista. Niiden täytyy kuitenkin hyväksyä rahoituskehys yksimielisesti.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kertoi ennen kokouksen alkamista, että EU:n jäsenmaat ovat budjettineuvotteluissa vielä kaukana toisistaan. Hänen mukaansa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kehysehdotus on kaukana hyväksyttävästä.

Michel on tuonut kokoukseen ehdotuksen, jossa rahoituskehys vuosille 2021–2027 olisi 1,074 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta, 1 094 miljardia euroa. Eurooppa-neuvoston muodostavat EU-maiden valtionpäämiehet, eli esitys on käytännössä kompromissi eri EU-maiden esittämistä vaatimuksista.

– Me hyväksymme, että olemme EU:ssa nettomaksaja, mutta me emme voi hyväksyä suurta lisäystä maksuihimme, Löfven sanoi Uutistoimisto Reutersin mukaan.

Ruotsi tekee Löfvenin mukaan tiivistä yhteistyötä neuvotteluissa Tanskan, Itävallan ja Hollannin kanssa. Nämä maat ovat ilmoittaneet, että EU:n budjetin pitäisi olla prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kertonut, että Ranska on valmis antamaan rahaa esitystä enemmän, jos ne kohdistetaan oikein. Hänen mielestään ei ole hyväksyttävää, että Britannian EU:hun jättämä aukko kompensoidaan yhteisiä varoja pienentämällä.

– Ei voi sanoa, että meidän pitää olla kunnianhimoisempia ja sitten, kun on aika laittaa rahaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, sanotaan: ”Me emme ole päässeet sinne”, Macron sanoi.

Macronin mukaan neuvotteluista ei voi tulla onnistuneet, jos jotkin maat vaativat budjetiksi prosenttia jäsenmaiden BKT:stä. Hän uskoo kuitenkin, että rahoituskehyksestä voidaan päästä sopuun, mutta se vaatii kompromisseja ja kunnianhimoa.

– Tämä voi viedä useita tunteja, useita öitä ja useita päiviä. Minä olen valmis.

Hollannin pääministerin Mark Rutten mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel työskentelee ahkerasti, jotta EU-maat pääsevät sopuun budjetista.

– Charles Michel tekee parhaansa, mutta on helpompi muodostaa Belgiaan hallitus kuin tulla ulos näistä neuvotteluista sopimuksen kanssa, Rutte sanoi Reutersin mukaan viitaten Belgian vaikeisiin hallitusneuvotteluihin.

Belgiassa on yritetty saada maahan uusi hallitus jo yli vuoden ajan. Myös Michel on ollut yrittämässä muodostaa hallitus virkaa tekevänä pääministerinä ennen siirtymistään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi.

Rutte oli valmistautunut vaikeisiin neuvotteluihin ottamalla mukaan säveltäjä Frédéric Chopinin elämäkerran. Sen avulla ajan saa kulumaan, jos neuvottelut jymähtävät välillä umpikujaan, hän kertoi.

EU:n rahoituskehys määrittää sen, kuinka paljon rahaa Euroopan unionilla on käytettävissään vuosina 2021–2027 ja mihin sitä tulisi käyttää.

Avaamme seuraavaksi, millaisia esityksiä rahoituskehyksestä on tehty.

Britannian lähtö pienentää budjettia

Michelin esitys unionin budjetista on lähellä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudellaan sorvaamaa esitystä, jossa budjetin koko oli 1,07 prosenttia. Suomen kompromissiesityksestä tosin ei pitänyt juuri kukaan.

Rahoituskehystä on viilattu pitkään, sillä EU-komissio antoi oman pohjaesityksensä jo keväällä 2018. Siinä budjetiksi esitettiin 1,11 prosenttia bruttokansantulosta.

EU-parlamentin kanta on, että kehyksen pitäisi olla 1,3 prosenttia bruttokansantulosta, jotta sillä saataisiin katettua kaikki jäsenmaiden EU:lta vaatimat asiat.

Vuosien 2014–2020 kehys on 1,16 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta, kun Britannian osuus on laskettu pois. Britannian lähdön tuoman leikkauksen lisäksi komission pohjaesitys olisi leikannut budjetteja lisää. Ja Michelin uusi esitys leikkaisi niitä vielä lisää.

Myös sisällöstä on erimielisyyttä

Vähiten EU:lle haluavat antaa Itävalta, Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi, joiden mielestä EU-budjetin pitäisi olla prosentti EU-maiden bruttokansantulosta. Osa maista, esimerkiksi Ranska on valmis antamaan esitystä enemmänkin, jos raha kohdennetaan oikein. Myös varsinkin Itä-Euroopan maat, jotka saavat EU:sta enemmän rahaa kuin siihen laittavat, kannattavat korkeampaa prosenttiosuutta.

Michelin esityksen painotukset ovat erilaisia kuin Suomen kompromississa, vaikka kokoluokka on sama. Paitsi kehyksen koko, myös sisältö on kiistan aiheena.

Perinteisesti EU-budjetin suurimmat osuudet ovat olleet maatalous- ja aluekehitystuet, mutta jäsenmaat ovat halunneet unionin panostavan yhä enemmän tulevaisuuteen. Sen pitäisi muun muassa osallistua enemmän tutkimukseen ja koulutukseen, kehittää rajavalvontaa ja torjua ilmastonmuutosta.

Yhtälö on hankala, sillä eniten maatalous- ja aluekehitysrahoista hyötyvät maat haluavat säilyttää niiden tason. Lisäksi EU-budjetti pienenee automaattisesti jonkin verran, sillä Britannia on eronnut unionista.

Parlamentti vaatii omaa rahoitusta

Jos EU:n jäsenmaiden yksimielisyyden saavuttaminen on hankalaa, vielä hankalampaa on saada rahoituskehys läpi europarlamentissa, jonka täytyy myös hyväksyä se.

Parlamentin neuvottelutiimi teki heti Michelin ehdotuksen tultua julki kannanoton, jossa se sanoi, ettei se hyväksy sen pohjalta tehtävää rahoituskehystä.

Parlamentti vaatii merkittäviä panostuksia paitsi Green Dealin toteuttamiseen, myös digitalisaatioon ja Euroopan aseman vahvistamiseen. Lisäksi se kritisoi rahoitusleikkauksia lähes kaikilla rahoituskehyksen osa-alueilla.

Lisäksi se vaatii, että rahoituskehyksessä on sitouduttava siihen, että EU saa nykyistä isomman osuuden tuloistaan muista tulonlähteistä kuin jäsenmaiden maksamista jäsenmaksuista. Tällaisiksi tulonlähteiksi on visioitu esimerkiksi yritysverotuksen yhtenäistämistä, muoviveroa, päästökauppaa ja digitaalisten palveluiden verotusta.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

29.3.2020

Uusimmat