Uutiset

EU:n tiukentuva ilmastotavoite ei riitä, sillä keinot puuttuvat ja tahtia pitää yhä nopeuttaa – "Tullaan keskustelemaan, mitä aamuyön tunteina tuli sovittua"

Päätös syntyi ilmastohuippukokouksen ja Pariisin ilmastosopimuksen aattona. Vaikka tavoite on aiempaa tiukempi, ministeri ja asiantuntijat korostavat sen pitämistä vain alarajana. Isoja epäselvyyksiä liittyy myös hiilinieluihin.
Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 syntynyt sopimus synnytti hetkeksi jopa hurmoksellisen tilan, sillä muistissa oli muun muassa täydelliseksi epäonnistumiseksi sanottu Kööpenhaminan ilmastokokous. Viidessä vuodessa on edistytty lisää, mutta maailma on yhä matkalla yli kolmen asteen lämpenemiseen. Kuva: epa08873910
Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 syntynyt sopimus synnytti hetkeksi jopa hurmoksellisen tilan, sillä muistissa oli muun muassa täydelliseksi epäonnistumiseksi sanottu Kööpenhaminan ilmastokokous. Viidessä vuodessa on edistytty lisää, mutta maailma on yhä matkalla yli kolmen asteen lämpenemiseen. Kuva: epa08873910

Optimismiin on syytä, mutta EU-maiden johtajien sopu uudesta ilmastotavoitteesta ei sellaisenaan riitä kuin väliaikaiseksi etapiksi.

Kutakuinkin näin summaavat useat asiantuntijat perjantaiaamuista päätöstä, jolla Eurooppa-neuvosto päätti kiristää EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitetta 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin. Vertailuvuosi on 1990.

– Vähintään-sanan painottaminen on tärkeää, koska tahtia pitää kiristää edelleen, totesi ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen ministeriönsä järjestämässä webinaarissa ennen kuin hän oli ehtinyt itse nähdä itse sopimuksen yksityiskohtia.

Sopu syntyi YK:n ilmastohuippukokouksen ja samalla Pariisin ilmastosopimuksen viisivuotispäivän aattona. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin (sd.)

Tavoite kalpenee Britannian rinnalla

Alustava päätös on EU:n tuliainen lauantain etäkokoukseen, jossa Pariisin sopimuksen osapuolet esittävät uusia päästövähennyssitoumuksiaan.

– Tavoitteena on saada maat korottamaan tavoitteitaan ja tehostamaan toimia ennen Glasgown COP26 -kokousta ensi marraskuussa, Mikkonen tiivisti.

Tiukennukset ovatkin tarpeen. YK:n ympäristöohjelma UNEP kertoi aiemmin tällä viikolla, että nykyisillä sitoumuksilla maapallo lämpenee yli kolme astetta Pariisin sopimuksen tavoitteleman 1.5-2 asteen sijaan.

– Eurooppa-neuvoston päätös on askel eteenpäin, mutta tarvittaisiin merkittävästi tiukempi 2030-tavoite, jotta se olisi linjassa edes alle kahden asteen tavoitteen kanssa, laskee Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.

EU:n tiukentuvakin tavoite kalpenee esimerkiksi Britannian juuri ilmoittaman 68 prosentin 2030-tavoitteen rinnalla.

– Brysselissä parin päivän aikana nähty näytelmä osoittaa, miten paljon helpompi yhden maan on päättää omasta tavoitteestaan kuin 27 maan sopia kompromissista, huomauttaa Suomen kansainvälisten ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia.

Toteutustavoista neuvottelut vasta edessä

EU:ssa perinteinen jakolinja on ollut itäisen Euroopan hiilivoimariippuvaisten maiden ja muiden välillä.

Puola jäi perjantaina yksin vaatimaan aamunkoittoon asti sopimusta, joka takaisi, ettei rahoitusta EU:n hiilidioksidimarkkinoilta köyhemmille maille vähennettäisi. Puola myös halusi, että tulevaisuuden maakohtaiset päästötavoitteet asetettaisiin kunkin maan bruttokansantuotteen perusteella. Se olisi tarkoittanut, että vähemmän vaurailta mailta olisi vaadittu pienempiä leikkauksia.

EU-maiden enemmistö kuitenkin vastusti Puolan vaatimuksia.

– Toimeenpanoneuvotteluissa ja tulevissa ilmastolakineuvotteluissa tulee olemaan vääntöä siitä, miten tavoite toteutetaan, arvioi Greenpeace Suomen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen.

Lisää maita 2050-klubiin?

Uuden EU-tavoitteen on määrä luotsata unioni nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Tällä tarkoitetaan päästöjen ja niitä kompensoivien nielujen eli muun muassa metsien sitoman hiilidioksidin summaa.

Tämän vuoden aikana monet hyvin merkittävät päästömaat ovat kertoneet omista vastaavista tavoitteistaan. Kiinan tavoite on vuodessa 2060.

Mukana on nyt niin paljon ja niin suuria maita, että odotukset kansainvälisen ilmastopolitiikan suhteen ovat huomattavasti valoisampia kuin vielä alkuvuonna. Optimismia lisää Joe Bidenin lupaus palauttaa Yhdysvallat Pariisin sopimukseen heti virkakautensa alkajaisiksi.

Jos tavoitteet pidetään, niiden merkitys maapallon lämpenemiseen on puoli astetta. Mukaan tarvitaan kuitenkin lisää maita, jotta lyhyemmän aikavälin konkreettisia askelia saadaan vauhditettua.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas kertoo keskustelleensa lauantain huippukokouksen näkymistä torstai-iltana YK:n pääsihteeri António Guterresin kanssa.

– Juttelimme siitä, keitä hän painostaa tulemaan vielä mukaan (2050-tavoitteiden) klubiin.

Taalaksen mukaan esimerkiksi ”Indonesian tyyppisistä” maista on odotettavissa lähiaikoina hyviä uutisia.

Vääntö hiilinieluista ei ole loppumassa

Hiilinielujen sisällyttäminen tavoitteisiin aiheuttaa kuitenkin paljon kritiikkiä, koska sen pelätään vähentävän halua maiden varsinaisten päästöjen vähentämiseen. Tämä on ollut myös Suomen huoli EU:n ilmastoneuvotteluissa.

Lisäksi nieluihin liittyvät laskentasäännöt ovat monimutkainen ja jatkuvia erimielisyyksiä aiheuttava ongelma niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

– Nieluhässäkkä on ihan kuvaava sana, ministeri Mikkonen myöntää.

Taalaksen mukaan ilmassa on jopa petosta, kun monet maat lupailevat tehostaa hiilinielujaan.

– Siinä on pikkuisen sellaista makua, että älkää koskeko meidän fossiilibisnekseen, hoidamme asian nieluilla, hän sanoo ja korostaa, että fossiilisesta energiasta pääseminen on merkitykseltään aivan toisessa mittaluokassa kuin nielujen ja muun maankäytön rooli.

EU:n tavoite vaatii vielä parlamentin hyväksynnän. Se on aiemmin vaatinut 60 prosentin tavoitetta ja nimenomaan vain päästöjä vähentämällä.

– Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin seuraavaksi keskustellaan siitä, mitä aamuyön tunteina tuli sovittua, Honkatukia ennakoi.

Viisivuotias Pariisin sopimus

Pariisin sopimus syntyi YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikokouksessa (COP) 12. joulukuuta 2015.

Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle 2 asteessa ja pyrkiä rajaamaan se alle 1,5 asteeseen.

Mukana on nyt yli 190 maata.

Sopimus perustuu osapuolien itse ilmoittamiin ja jatkuvasti kiristyviin sitoumuksiin.

Lisäksi sopimukseen liittyy muun massa ilmastorahasto kehittyvien maiden auttamiseksi sekä ilmastotoimissa että ilmastonmuutokseen sopeutumisessa..

Edistymistä tarkastellaan viiden vuoden välein.

Tämän vuoden kokous COP26 siirrettiin koronapandemian takia marraskuuhun 2021.

EU on sopimuksen osapuolena yhdessä, ja se esittää yhteiset sitoumukset.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti