Uutiset

EU:n vastahankainen jäsenmaa – "Osa EU-maista on kyllästynyt siihen, miten Unkari on pelannut tätä peliä jo hyvin pitkään"

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on arvostellut sitä, ettei Suomella ole perustuslakituomioistuinta. Vähäiselle huomiolle on jäänyt se, että Unkarin perustuslakituomioistuimessa Orbánin Fidesz-puolueella on enemmistö.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán tapasivat Unkarin Sopronissa elokuussa. Kuva: BALAZS SZECSODI/HUNGARIAN PRIME MINISTER'S PRESS OFFICE HANDOUT
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán tapasivat Unkarin Sopronissa elokuussa. Kuva: BALAZS SZECSODI/HUNGARIAN PRIME MINISTER'S PRESS OFFICE HANDOUT

Toistensa vastakohdiksi usein kutsutut Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán esiintyivät aiemmin tässä kuussa hymyillen ja toisiaan käsistä pidellen.

Merkel ja Orbán tapasivat tilaisuudessa, johon toisen arvostelu olisi istunut huonosti. Tasan 30 vuotta sitten Itävallan ja Unkarin rajalla järjestettiin paneurooppalainen piknik, joka merkitsi rautaesiripun horjumista ensi kertaa. Unkari ja Itävalta avasivat rajansa muutaman tunnin ajaksi, ja piknik symboloi alkusoittoa Berliinin muurin murtumiselle.

Nyt 30 vuotta myöhemmin muurit puhuttavat jälleen ympäri maailmaa. Rajamuuria on tällä vuosituhannella rakennettu myös Unkarissa.

– Onhan se ristiriitaista, että juhlitaan rajojen avaamista samalla, kun maahan on rakennettu muuri, mutta kyllä politiikassa juhlitaan ja muistellaan hyvin ristiriitaisia asioita, sanoo Unkaria tutkinut yliopistolehtori Heino Nyyssönen.

“Raha kelpaa, mutta pelisääntöjä ei noudateta”

Lähes kymmenen vuoden ajan Unkaria on Euroopan unionissa leimannut vastahankaisuus.

– Itse näen, että osa EU-maista on kyllästynyt siihen, miten Unkari on pelannut tätä peliä jo hyvin pitkään. Tavallaan raha kyllä kelpaa, mutta yhteisiä, rakentavia pelisääntöjä ei noudateta tai haluta kehittää, Nyyssönen sanoo.

Tänä kesänä Unkari on kohdistanut kovasanaista kritiikkiä suoraan Suomelle. Nyyssösen mukaan Orbán on pyrkinyt tekemään kiistasta Suomen ja Unkarin välisen, vaikka tosiasiassa kyse on Unkarin ja EU:n kinasta, joka välittyy puheenjohtajamaa Suomen kautta.

– Se on taktiikkaa, mitä Orbánin tyyppiset populistit ovat pyrkineet harjoittamaan paljon aikaisemminkin.

Unkarin ote ei ulotu suomalaiseen kansalaisjärjestöön

Unkaria hiertää etenkin se, että unionin rahahanat koetetaan kytkeä oikeusvaltioperiaatteeseen, minkä ajamisessa Suomi on ollut aktiivinen. Unkarin kohdalla oikeusvaltiokritiikki on kohdistunut esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan ja median rajoittamiseen.

Suomi-Unkari seuran toiminnanjohtaja Marjatta Manni-Hämäläinen kertoo, että seuralle on vuosien varrella esitetty “jonkunlaisia pieniä toiveita”. Hänen mukaansa nämä toiveet eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet seuran toimintaan.

– Toimintamme on riippumatonta Suomen tai Unkarin puoluepolitiikasta.

– Emme ole joutuneet pohtimaan, teemmekö näin ja noin, Manni-Hämäläinen sanoo.

Unkarissa on perustuslakituomioistuin – mutta onko se itsenäinen?

Oikeusvaltiokritiikin kohteeksi EU:ssa joutuneen Unkarin pääministeri Orbán on esittänyt, ettei Suomi voi arvostella Unkaria, koska Suomella ei ole perustuslakituomioistuinta. Nyyssösen mukaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Unkarin perustuslakituomioistuimessa on Orbánin Fidesz-puolueen enemmistö, ja sen toiminnassa on mukana puolueen lakimiespoliitikkoja.

– Voi hyvin kysyä, että missä määrin se perustuslakituomioistuin on sitten itsenäinen, Nyyssönen sanoo.

Hollantilaismeppi Judith Sargetinin laatima ja Euroopan parlamentin hyväksymä sargetini-raportti on listannut 12 kohtaa, joissa Unkari loukkaa vakavasti EU:n arvoja. Perustuslakijärjestelmän lisäksi EU:ta huolettavat esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmän toimivuus, korruptio ja sananvapaus.

– Vaalikampanjan aikaan hallituksen ehdokkaat pääsivät paremmin esille. Syksyn paikallisvaaleissa on puhuttu äänten ostamisesta, Nyyssönen sanoo.

Fingerpori

comic

Uusimmat