Uutiset

Euroopan parlamentti kannattaa kellojen siirtelystä luopumista 2021 – Jokaisen EU-maan parlamentti päättää, siirtyykö maa pysyvästi kesä- vai talviaikaan

Suomen hallitus on alustavasti kannattanut pysyvästi talviaikaan siirtymistä. Eduskunta tekee lopullisen päätöksen.
Euroopan parlamentti on puoltanut kellojen siirtelyn lopettamista. Jokaisen EU-maan oma parlamentti päättää, kumman ajan valitsee pysyväksi. Kuva: Heikki Tyynysniemi
Euroopan parlamentti on puoltanut kellojen siirtelyn lopettamista. Jokaisen EU-maan oma parlamentti päättää, kumman ajan valitsee pysyväksi. Kuva: Heikki Tyynysniemi

Euroopan parlamentti äänesti tiistaina äänin 410–192, että kellojen siirtelystä kesä- ja talviaikaan voidaan luopua vuonna 2021. Jokaisen EU-maan parlamentti päättää vielä asiasta kansallisesti ja valitsee haluaako siirtyä pysyvästi kesä- vai talviaikaan.

Jos maa valitsee kesäajan, kelloja siirretään viimeisen kerran maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 2021. Jos maa valitsee talvi-ajan, viimeisen kerran kelloja siirretään lokakuun viimeisenä sunnuntaina 2021. Suomessakin eduskunta tekee lopullisen päätöksen, mikä aika otetaan pysyvästi käyttöön.

Kellojen siirtelystä luopuminen on ollut alun perin Suomen tekemä aloite Euroopan komissiolle. Komissio esitti syyskuussa, että kellojen siirtelystä luovutaan. Alkuperäinen aikataulu oli, että kellojen siirtelystä olisi luovuttu jo tänä vuonna.

Neuvoston edellinen puheenjohtajamaa Itävalta laati ehdotuksen käsittelystä tilanneselvityksen, jota käsiteltiin liikenneneuvostossa Brysselissä joulukuun alussa. Selvityksessä tuotiin esiin, että jäsenvaltiot tarvitsevat aikaa kellonajan siirrosta luopumista koskevan ehdotuksen kansalliseen käsittelyyn.

Suomi on pitänyt talviaikaa parempana

Suomen hallitus on alustavasti pitänyt parhaimpana vaihtoehtona pysyvään talviaikaan siirtymistä. Valmistelussa on kuultu laajasti kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä. Pysyvään talviaikaan siirtymistä on perusteltu muun muassa kansanterveydellisillä syillä. Pysyvässä talviajassa illat olisivat nykyistä hämärämpiä maaliskuun lopulta lokakuun lopulle, mikä ehkäisee unirytmin ja unen häiriöitä.

Pysyvää talviaikaa voidaan pitää parempana myös arvopaperimarkkinoiden toimivuuden kannalta, sillä mahdollisimman pieni aikaero muun Euroopan kanssa edistäisi liikesuhteiden hoitamista.

Pysyvällä kesäajalla on taas katsottu olevan myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen ja ilta-aikaan ajoittuvan liikunnan harrastamiseen.

Komissio kehotti jo syksyllä jäsenmaita jatkamaan kansallisten selvitysten tekemistä ja epävirallisia keskusteluja naapurimaiden kanssa. Keskusteluilla naapurimaiden kesken vältetään Euroopan aikavyöhykkeiden sirpaloituminen.

Ehdotuksen käsittelyä jatketaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa Romanian puheenjohtajakaudella keväällä 2019. Kansallisesti Suomi ei voi päättää kellojen siirtelystä luopumisesta, vaan asiasta on päätettävä EU:ssa.

Kansalaiset haluavat luopua

Suomalaisten mielipidettä kellojen siirtelyyn on myös kysytty Otakantaa.fi-palvelussa. Kansalaiset tukivat kellojen siirtelyn lopettamista. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuva siirtely nähtiin turhana ja hyvinvoinnille haitallisena.

Sekä pysyvään talvi- että kesäaikaan siirtymistä perusteltiin eniten valoisuudella, etenkin valoisuudella talviaamuisin talviajassa ja talvi-iltaisin pysyvässä kesäajassa. Työssä käyvät ihmiset korostivat valon tärkeyttä ennen töitä ja töiden jälkeen.

Otakantaa-kyselyssä annettiin melkein 680 000 vastausta.

Uusimmat