Uutiset

Eurooppa "aliarvioi" ilmastonmuutoksen vaikutusta – ajatushautomo huolissaan ilmastopakolaisista

Erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ihmiset ajautuvat jo nykyisin ilmastopakolaisiksi. Eurooppalaisen ajatushautomon ECFR:n (European council of foreign affairs) joulukuun lopulla julkaiseman raportin mukaan Euroopassa aliarvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutusta muuttoliikkeeseen.

-Ympäristössä tapahtuvilla muutoksilla on iso vaikutus siirtolaisuuteen Afrikassa. Monet afrikkalaiset ovat riippuvaisia ilmastonmuutokselle herkästä maataloudesta, infrastruktuuri kestää huonosti esimerkiksi tulvia, useat valtiot ovat heikkoja sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja maanosassa on jo köyhyyttä, kirjoittaa tutkija Stefano Torelli ajatushautomon raportissa.

Ilmastonmuutos näkyy ja tuntuu raportin mukaan erityisesti Pohjois-Nigerian, Malin, Nigerin ja Tshadin alueilla.

Esimerkiksi nostetaan Tshad-järven kutistuminen 1960-luvulta lähtien. Järvi on noin 50 vuodessa kutistunut 90 prosentilla, millä on ollut suuri vaikutus alueen maatalouteen ja kalastukseen. Jopa miljoonien ihmisten ravinnon saanti on vaarantunut.

Tulevaisuudessa ongelmat voivat pahentua, jos ilmastonmuutosta ei onnistuta hillitsemään. Afrikan tilanteeseen vaikuttaa paljon myös se, että maanosan väestön odotetaan kaksinkertaistuvan noin 2,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä.

Euroopasta etsitään pelastusköyttä

Köyhyys ja ruokapula voivat ajaa ihmisiä etsimään parempaa elämää muualta entistä suuremmassa mittakaavassa, jos kotiseudulta ei löydy toimeentuloa. Näin tapahtuu jo nyt, mutta ECFR:n raportin mukaan suurin osa siirtolaisista jää nyt mahdollisimman lähelle kotiseutuaan.

-Yli 90 prosenttia kodeistaan lähteneistä afrikkalaisista on jäänyt joko omaan maahansa tai naapurimaihin. Tämä johtuu suurelta osin siitä, ettei heillä ole rahaa tai kulkuneuvoja päästä Eurooppaan. Hätää kärsivien maiden naapurit eivät pysty suoriutumaan suuresta muuttoliikkeestä ikuisesti. Todennäköisesti ihmiset etsivät Euroopasta entistä enemmän pelastusköyttä itselleen, Torelli toteaa.

Raportissa nostetaan esille myös se, että Syyrian sisällissodan levottomuuksien taustalla on voinut vaikuttaa myös Syyriassa vuonna 2008 ollut kuivuus, mikä aiheutti ahdinkoa maanviljelijöille ja lisäsi levottomuutta maassa.

Ilmastonmuutoksen ja Afrikan kehitys on joillakin tasoilla tiedostettu myös Euroopassa. ECFR tosin moittii Eurooppaa siitä, että se keskittyy ennemmin rajavalvontaan kuin pakolaisuuden juurisyihin puuttumiseen. Raportissa toivotaan, että ilmastopakolaisuus tunnustettaisiin lailliseksi termiksi, jotta sen perusteella voitaisiin myöntää turvapaikkoja. Nykyiset säädökset sulkevat rajat monelta turvapaikanhakijalta, jotka hakevat taloudellisesti parempaa elämää.

Afrikasta pyritään jo Eurooppaan

Euroopan unionin jäsenmaiden on ollut vaikea päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten maahanmuuttoon ja pakolaisiin suhtaudutaan. Osa jäsenmaista ei ole suostunut ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita yhtä auliisti kuin toiset.

Vuosien 2015–2016 valtavien turvapaikanhakijamäärien jälkeen tuhansia ihmisiä yrittää yhä Eurooppaan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuonna 2017 Välimeren yli pyrki yli 170 000 ihmistä. Yli 3 000 ihmistä on kadonnut merellä tänä vuonna.

Monet näistä ihmisistä on lähtenyt väkivaltaisuuksia pakoon Lähi-idästä ja Afrikasta. UNHCR:n listaamista lähtömaista näkyy kuitenkin se, että joukossa voi olla myös ilmastopakolaisia. Monet Afrikan maat sijoittuvat korkealle listalla, johon on kirjattu yleisimmät kansallisuudet Eurooppaan pyrkijöiden joukossa.

Yhteensä yli 50 000 ihmistä on pyrkinyt tänä vuonna Eurooppaan Nigeriasta, Malista, Guineasta, Norsunluurannikolta ja Gambiasta. Osassa näistä maista on myös väkivallan uhkaa, muttei samanlaista sotaa kuin esimerkiksi Syyriassa. Syyrialaisia on tänä vuonna pyrkinyt Eurooppaan noin 16 600.

Asiasanat

Uusimmat