Uutiset

Eurooppaministeri Tuppurainen: "Suomi ei mitenkään voi kuvitella olevansa turvassa tai irti eurooppalaisesta talouskriisistä"

EU:n kaavailema elpymisrahasto lisää luultavasti EU-maiden yhteisvastuullisuutta. Suomi ei kuitenkaan ole valmis antamaan avointa valtakirjaa yhteiseen velanottoon, sanoo eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.
Euroopan maat kärsivät koronaviruksesta eri tavoin. Esimerkiksi pahoin velkaantuneelle Italialle koronavirus on kova isku. Italialaiseen ravintolaan asennettiin tällä viikolla pleksilasi koronaviruksen leviämisen torjumiseksi. Kuva: epa08379592
Euroopan maat kärsivät koronaviruksesta eri tavoin. Esimerkiksi pahoin velkaantuneelle Italialle koronavirus on kova isku. Italialaiseen ravintolaan asennettiin tällä viikolla pleksilasi koronaviruksen leviämisen torjumiseksi. Kuva: epa08379592

EU-maat osoittivat torstaina tukensa EU:n elpymisrahaston perustamiselle koronakriisin aiheuttamien talousvaikeuksien selättämiseksi.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan Suomelle on erittäin tärkeää, että EU selviää koronakriisistä yhtenäisenä.

– Suomi ei mitenkään voi kuvitella olevansa turvassa tai irti tästä eurooppalaisesta talouskriisistä. Jos jossakin EU-jäsenmaassa alkaa talous horjua, se koskettaa myös Suomea, Tuppurainen sanoo Lännen Medialle puhelimessa.

Samaa mieltä on Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Hän sanoo, että euroalueen taloudet ovat jo hyvin linkittyneitä ja Suomen etu on, että euroalue nousee kriisistä. Lisäksi EU on Suomen viennille tärkeä alue.

– Me olemme pieni avotalous ja yksinhän me emme missään nimessä pärjää, Koivu sanoo.

– Meillä on talouksia, arvioiden mukaan Ranska, Italia, Espanja, joissa tuotannon taso on näinä sulkuviikkona 30 tai 40 prosenttia alle sen normaalin eli kirjaimellisesti ne taloudet toimivat aivan puoliteholla.

Koronakriisi vaikuttaa jokaiseen EU-maahan, joskin se koettelee jäsenmaita eri tavoin. Yritysten kannalta Koivun mukaan vallitsee aito pelko siitä, että koronakriisin dramaattisiin vaikutuksiin liittyvät elvytystoimet vaihtelevat sen mukaan, missä maassa esimerkiksi yritys sattuu sijaitsemaan.

Jos yritys oli ennen koronakriisiä hyvällä tolalla, sen mahdollisuudet selviytyä ja saada tukea kuilun yli ovat Koivun mukaan luultavasti melko paljon paremmat, jos se sattuu sijaitsemaan valmiiksi vähemmän velkaisessa maassa. Toisin on, jos yritys sijaitsee maassa, jolla ei ole varaa vastaaviin elvytystoimiin.

– Nyt valitettavasti tässä on sellainen yhteensattuma, että nämä pahimmin koronasta kärsineet maat ovat niitä maita, joissa julkisen sektorin kantokyky, varsinkin Italiassa, oli jo valmiiksi aika heikko korkean velkatason myötä.

Ei avointa velkakirjaa

Suomi on tähän asti suhtautunut torjuvasti EU:n yhteisvastuullisuuteen. Nordean Tuuli Koivu uskoo, että hyvin suurella todennäköisyydellä ratkaisu on sen suuntainen, että se lisää yhteisvastuullisuutta.

– Hyvin vaikea on keksiä sellainen härveli, jossa Suomi ei olisi mukana kantamassa vastuuta.

Yhteisvastuulla viitataan usein yhteisvastuullisiin velkakirjoihin tai velanottoon. Eurooppaministeri Tuppurainen sanoo, että Suomen tulkinnan mukaan yhteisvastuu ei tarkoita yhteisen velan ottamista niin, että toisten jäsenmaiden ottama velka tulisi muiden maksettavaksi.

Siitä ei ole kyse myöskään elpymisrahastossa, jolle Suomi on osoittanut tukensa.

Tuppurainen sanoo, että Suomi ei ole valmis antamaan mitään avointa valtakirjaa yhteiseen velanottoon saati siihen, että jo olemassa olevia, eri maiden korkeita velkatasoja lähdettäisiin yhdessä hoitamaan.

– (Se) ei ole sillä tavalla mustavalkoinen kysymys, että voisimme sanoa, että olemme yhteisvastuuta vastaan. Kannatamme yhteisvastuuta mutta se ei tarkoita automaattisesti toisten velkojen maksuvastuuta. Tässä meillä menee ikään kuin raja.

Koronabondit eivät ole keskustelussa

EU-johtajat velvoittivat torstaina komission valmistelemaan esityksen rahastosta. Pääministeri Sanna Marin kertoi torstaina, että ensimmäinen esitys komissiolta voi tulla jo ensi viikolla.

Rahaston yksityiskohdat ovat komission hiottavina. Tuppuraisen mukaan EU-jäsenmaiden kannat elpymisrahastosta ovat lähentyneet. Hänen mukaansa rahastosta on mahdollista rakentaa sellainen, jossa olisi mukana sekä lainamuotoisia elementtejä että tukea.

Keskiviikkona eurooppaministerien kokouksessa esimerkiksi koronabondit eivät nousseet esille. Myös pääministeri Marin kertoi, ettei koronabondeista keskusteltu torstaina EU-johtajien kokouksessa.

– Yksikään jäsenmaa ei enää keskiviikkona esimerkiksi ottanut esille koronabondeja, eli yhteisvastuullisia velkakirjoja, vaan nyt keskustellaan monivuotisen rahoituskehyksen yhteyteen rakennettavasta mallista, Tuppurainen sanoo.

Epäselvää on esimerkiksi se, jaettaisiinko rahastosta varoja lainana vai tukena. Nordean Tuuli Koivu sanoo, että päätöksellä on isoja vaikutuksia.

– Jos annamme vain lainarahaa, se ei helpota Italian velkataakkaa vaan se vaan kasvaa entisestään.

– Jos annettaisiin suoraa tukea, silloin se voisi helpottaa osittain velkataakkaa, joka estää nämä elvytystoimet, eikä ainakaan paisuttaisi velkataakkaa entisestään.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic