Uutiset

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen: Suomella on käsitys EU-budjetin kompromissista

Kansalliset intressit ovat vielä kärjessä, mutta sopu joulukuussa ei ole mahdoton, ministeri katsoo.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen näkee yhtenäisessä Suomen esityksen vastustuksessa myös hyviä merkkejä. Kuva: OLIVIER HOSLET
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen näkee yhtenäisessä Suomen esityksen vastustuksessa myös hyviä merkkejä. Kuva: OLIVIER HOSLET

Suomi tekee yhä töitä, jotta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (2021-2027) voitaisiin saada päätös vielä tänä vuonna.

Puheenjohtajamaana Suomi esitteli alustavan esityksensä tänään Eurooppa-neuvostolle. Esitystä vastustetaan laajasti.

– Esitys on aiheuttanut lähes täydellisen yksimielisesti tyytymättömyyttä, kuvailee neuvotteluihin osallistunut diplomaatti uutistoimisto Reutersille.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vahvistaa, että jäsenmaiden kannat ovat vielä kaukana toisistaan. Tähän on hänen mukaansa ymmärrettävä syy vielä tässä vaiheessa keskusteluja.

Kyseessä ensimmäinen kerta, kun maiden johtajat ovat vaihtaneet näkemyksiä rahoituskehityksestä näin aikaisessa vaiheessa.

– Tyytymättömyys kumpuaa siitä, että kukin esittää vielä omia kansallisia intressejään, ministeri kertoo Lännen Medialle.

Suomen esitys on muokattu komission ehdotuksen pohjalle, mutta sitä on viilattu kahdenkeskisissä neuvotteluissa kertyneen kokemuksen perusteella.

– Suomella on puheenjohtajamaana käsitys siitä, missä kompromissi voisi sijaita. Muilla jäsenmailla ei ole ollut pääsyä tällaisen tiedon ääreen, Tuppurainen huomauttaa.

Suomi esittää kehyksen katoksi 1,03-1,08 prosenttia EU:n bruttokansantulosta eli 1050-1100 miljardia euroa. Esitys on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi Saksan ylärajana pitämä yksi prosentti, mutta pienempi kuin Euroopan komission esittämä 1,11 prosenttia ja parlamentin ehdottama 1,3 prosenttia.

Budjetti on hyväksyttävä yksimielisesti. Tuppurainen korostaa, että Suomen on puolueettomana puheenjohtajana huomioitava, mitä jäsenmaat ovat todellisuudessa valmiita maksamaan.

Budjetin koon ohella kiistaa aiheuttaa varojen kohdentaminen.

Osa jäsenmaista haluaa modernisoida varojen käyttöä ja suunnata niitä aiempaa enemmän esimerkiksi tutkimukseen, tuotekehitykseen, ilmastotoimiin ja rajavalvontaan. Suuri osa haluaa kuitenkin pitää kiinni panostamisesta aluepolitiikkaan ja maatalouteen.

Komissio esitti mittavia leikkauksia erityisesti maataloustukiin, mutta Suomi esitti selvästi pienempää leikkausta. Tuppuraisen mukaan tämä sai hyvän vastaanoton, sillä enemmistö jäsenmaista piti komission esitystä kohtuuttomana.

Maataloussektorin sisällä painotus tullee Suomen lopullisessa esityksessä kallistumaan suorien maataloustukien ja maaseudun kehittämisen välillä erityisesti jälkimmäiseen.

– Enemmistö jäsenmaista tuntuu painottavan, että ilmastonmuutokseen vastaaminen ja muu modernisaatio eivät ole irrallaan muista politiikan aloista, Tuppurainen selvittää.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi ilmastotoimia, jotka on entistä voimakkaammin ulotettava myös maatalouteen.

Kokonaan uusille maksuille eli niin sanotuille omille varoille ei jäsenmaat eivät tunnu lämpenevän. Niinpä näillä ei saada kompensoitua Britannian EU-eron jättämää rahoitusaukkoa.

Laajempaa tukea löytynee vain muovijätemaksulle, joka riippuisi kierrätyksen ulkopuolelle jäävien muovipakkausten määrästä.

– Toivomukseni kyllä on, että jos tämä otetaan käyttöön, se myös hupenisi mahdollisimman pian, Tuppurainan sanoo viitaten kierrätyksen tärkeyteen.

Jos ja kun uusille maksuille ei tule vihreää valoa, on yritetty puuttua myös jäsenmaksupalautuksiin. Niiden poistamista vastustavat kuitenkin monet nettomaksajat, kuten Ruotsi.

– On ajateltu, että jos joskus, niin nyt palautuksista luovutaan. Se ei näytä kovin realistiselta.

Näiden syiden vuoksi Suomi on päätynyt esittämään alhaisempaa rahoituskattoa kuin komissio ja parlamentti esittivät.

Lopullinen niin sanottu neuvottelulaatikko jätetään Eurooppa-neuvoston uudelle puheenjohtajalle Charles Michelille joulukuussa.

– Suomi tekee, minkä voi, mutta ratkaisu ei riipu yksin Suomesta. Vain neuvoston puheenjohtaja voi vielä neuvottelulaatikon jäsenmaiden päämiehille, Tuppurainen painottaa.

Vaikka erimielisyydet ovat suuria, hän ei pidä sopua mahdottomana tehtävänä.

– Kun kritiikkiä esitetään tasaisesti eri puolilta, voidaan päätellä, että Suomi on osunut alustavalla esityksellään osunut oikeaan.

Uusimmat