Uutiset

EU:ssa päästiin sopuun päästökaupan uudistamisesta – "Suomi saavutti tavoitteensa"

EU-maat, komissio ja Euroopan parlamentti pääsivät torstaina alustavaan sopuun EU:n päästökaupan uudistamisesta.

Uudistuksessa on kyse siitä, miten EU:n päästökauppajärjestelmä saataisiin toimimaan paremmin. Kun järjestelmä luotiin, siihen jäi valuvikoja, joiden takia päästöoikeuksien hinta on jäänyt liian alhaiseksi. Päästökauppa ei tällä hetkellä ohjaakaan taloutta tehokkaasti ilmastopäästöjen vähentämiseen.

Direktiiviehdotuksessa esitetään, että vuosittain jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenee vuodesta 2021 alkaen 2,2 prosenttia nykyisen 1,74 prosentin sijaan. Päästökauppasektorilla päästään tällä tahdilla 43 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna.

Päästökaupan kiristys vähentää päästökauppaoikeuksia markkinoilta ja nostaa näin niiden hintaa, jolloin saastuttaminen tulee kalliimmaksi ja puhtaiden teknologioiden kilpailukyky paranee.

Neuvotteluissa sovittiin myös muista keinoista päästökaupan korjaamiseksi. EU:ssa on jo aiemmin päätetty perustaa vuonna 2019 niin kutsuttu markkinavakausvaranto, johon on tarkoitus imuroida päästöoikeuksien ylitarjontaa.

Markkinavakausvarantoa päätettiin nyt tehostaa kaksinkertaistamalla sivuun laitettavien päästöoikeuksien määrä vuosina 2019-2023. Tarkoitus on saada neljäsosa päästöoikeuksien ylitarjonnasta pois markkinoilta ja mitätöitäväksi, mikä nostaisi jäljelle jäävien hintaa.

Päästökaupan yhteydessä toimivan modernisaatiorahaston sääntöjä kiristettiin niin, ettei rahaston kautta ole enää mahdollista rahoittaa hiilivoimaa. Rahasto on tarkoitettu vähemmän vauraille EU-maille.

Kotimaiselle teollisuudelle tärkeä päästöoikeuksien ilmaisjako jatkuu. Ilmaisjaolla huolehditaan, ettei tapahdu hiilivuotoa, eli energiaintensiivisen teollisuuden siirtymistä löyhemmän ilmastopolitiikan maihin.

Päästökaupassa ilmaiseksi jaettavien oikeuksien osuus voi nousta ensi vuosikymmenellä enimmillään 46 prosenttiin, jolloin varsinaiseen huutokauppaan jäisi 54 prosentin osuus. EU-maat voivat käyttää myös päästöhuutokaupasta saamiaan tuloja teollisuudelle aiheutuvien kustannusten kompensointiin.

-Suomi saavutti tavoitteensa. Päästöjä rajoitetaan niin paljon, että päästökauppa ohjaa jatkossa tehokkaammin kohti päästötöntä energiantuotantoa. Toisaalta ratkaisu turvaa energiatehokkaan teollisuutemme työpaikat”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kuvailee ympäristöministeriön tiedotteessa.

Elinkeinoelämän keskusliitto pitää saavutettua sopua “kohtuullisena” ja komission alkuperäistä esitystä parempana.

Metsäteollisuuden mielestä hiilivuodolle alttiit toimialat on huomioitu hyvin ja ratkaisu on “osin odotettua parempi”. Metsäteollisuus kuitenkin arvioi, että päästöoikeuksien hinta todennäköisesti nousee voimakkaasti lisäten teollisuuden kustannuksia.

Päästöoikeuksien hinnan nousu hyödyttää puhdasta energiaa tuottavia yrityksiä ja vähentää tarvetta maksaa uusiutuvalle energialle tukia.

Saavutettu neuvottelutulos pitää vielä hyväksyä parlamentissa ja neuvostossa virallisen menettelyn mukaisesti.

Asiasanat

Uusimmat