Uutiset

Ex-ministeri Räsänen: Tutkintapyyntö poliisijohdosta muotoiltiin yhdessä yössä — KRP:n päällikkö pelkäsi huumerikollisten ottavan vallan

Poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynnissä kuultiin maanantaina todistajana ex-ministeri Päivi Räsästä.
Päivi Räsänen (kd.) toimi tapahtumien aikaan sisäministerinä.

Tutkintapyyntö poliisijohdon virkarikosepäilystä syntyi yhdessä yössä, kertoi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina. Tämä tapahtui heti sen jälkeen, kun sisäministerinä tapahtuma-aikaan toiminut Räsänen sai tietää vakavista puutteista Helsingin huumepoliisin tietolähteiden rekisteröinnissä.

– Julkisuudessa oli kerrottu, että Helsingin huumepoliisilla oli maan parhaat tietolähteet ja niitä oli useita, Räsänen kuvaili oikeudelle.

Hän kertoi, että ministeriö pyysi Poliisihallitukselta pariin otteeseen selvitystä tietolähdetoiminnasta, mutta kunnollista vastausta sieltä ei irronnut.

Marraskuun 2013 alussa Räsänen kysyi kahteen kertaan tuolloin poliisiylijohtajana toimineelta Mikko Paaterolta Helsingin huumepoliisin tietolähteiden määrää. Ensimmäisellä kerralla poliisiylijohtaja vastasi, ettei hänellä ollut tietoa lukumäärästä.

– Viikon kuluttua kun kysyin asiaa uudestaan, hän vastasi, että edellisellä viikolla saamansa tiedon mukaan Helsingin poliisilla ei ole yhtään rekisteröityä tietolähdettä.

Räsänen kertoi olevansa hyvin järkyttynyt tiedosta. Poliisiylijohtaja ei Räsäsen kokemuksen mukaan nähnyt asiaa yhtä tärkeänä tai järkyttävänä.

Ministeri pyysi nopeasti Suojelupoliisilta ja Keskusrikospoliisilta selvityksen näiden tietolähteiden rekisteröinnin järjestämisestä ja määrästä. Tämän jälkeen hän pyysi KRP:n päällikön Robin Lardotin puheilleen työpäivän jälkeen.

– Koin, ettemme pystyisi ministeriön tai poliisihallinnon voimin selvittämään, kuka oli vastuussa tilanteesta. Lardot ehdotti tutkintapyynnön tekemistä valtakunnansyyttäjälle.

Neuvoteltuaan vielä apulaisvaltakunnansyyttäjän kanssa iltamyöhällä, Räsänen soitti yöllä ministeriön lainsäädäntöpäällikölle ja pyysi tätä muotoilemaan tutkintapyynnön asiasta. Se valmistui aamuun mennessä.

Seuraavana päivänä Räsänen järjesti poliisihallintoa koskevasta kriisitilanteesta tiedotustilaisuuden.

 

KRP:n päällikkö Robin Lardot järkyttyi kuullessaan, että Helsingin poliisin tietolähderekisteri ammottaa tyhjänä. Näin Räsänen kertoi poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynnissä maanantaina.

– Minulle tuli käsitys, että hänellekin tieto oli uusi ja hän oli järkyttynyt tästä tilanteesta. Että miten tästä selvitään eteenpäin, lamaantuuko koko huumerikollisuuden torjunta, Räsänen kuvaili.

Syyttäjävetoinen esitutkinta asiasta tulisi siirtämään useita keskeisissä viroissa toimivia huumetutkinnan ammattilaisia sivuun töistään.

– Hän pelkäsi, että huumerikolliset pääsevät tämän takia niskan päälle.

Hieman aikaisemmin tietoon oli tullut Helsingin huumeyksikköä johtaneeseen Jari Aarnioon kohdistuvat huumerikosepäilyt. Helsingin poliisissa oli tehty vuonna 2012 laillisuusvalvonta, jonka tuloksista Räsänen kysyi tapaamisessaan Lardotin kanssa.

Lardot otti puhelun laillisuustarkastuksessa mukana olleelle henkilölle ja Räsänen kuuli puhelun kaiuttimen kautta. Kävi selväksi, että Jari Aarnio oli käyttäytynyt oudosti ja kiertänyt kaikki kysymykset.

– Tämä oli ydinasia siinä puhelinkeskustelussa ja herätti vielä kummastusta. Jos tällaisia havaintoja oli tehty, miksi asia ei ollut edennyt ja miksi ministeriöön oli informoitu, ettei tietolähdetoiminnan valvonnassa ollut esiintynyt ongelmia.

 

Oikeus kuuli maanantaina myös tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniota liittyen siihen, oliko Helsingin poliisilla tosiasiallista mahdollisuutta merkitä tietolähteensä rekisteriin. Osa syytetyistä väittää, että rekisteröinti olisi edellyttänyt tietolähteen suostumusta.

Jari Aarnio on kertonut oikeudessa, että 2000-luvun alussa Helsingin poliisilaitos sai tietosuojavaltuutetulta vahvistukselta siihen, että tällainen suostumus vaaditaan.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kuitenkin kiisti oikeudessa antaneensa väitettyä ohjeistusta.

– Henkilöä ei voi määritellä tietolähteeksi ilman hänen suostumustaan. Rekisterimerkinnät eivät kuitenkaan edellytä suostumusta, rekisteröintioikeus perustuu lakiin, Reijo Aarnio kertoi oikeudessa. LM-FL

Uusimmat