Uutiset

Ex-työministeri Ihalainen velvoittaisi kunnat työllistämään sosiaalisin perustein – kannustimia pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen

Sdp ottaisi täsmätoimet käyttöön, jotta ainakin osa 200 000-300 000:sta työmarkkinoiden liepeillä olevasta henkilöstä saataisiin takaisin työhön.

-Tarvitaan laadullisesti parempia toimia, että heidät saataisiin työmarkkinoille, sanoo kansanedustaja, ex-työministeri Lauri Ihalainen Lännen Medialle.

Ex-työministeri tarkoittaa sivussa eri syistä olevia: pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, työttömiä nuoria, maahanmuuttajia ja työmarkkinoiden tavoittamattomissa olevia piilotyöttömiä. Heitä on laskentatavasta riippuen 200 000–300 000 henkilöä.

Ihalaisen keinot on kerätty sdp:n runsas vuosi sitten esittämästä 15 kohdan ohjelmasta. Sen tähtäin oli pitkäaikaistyöttömyyden nujertamisessa.

Pitkäaikaistyöttömyys on vuodessa alentunut 28 000:lla, mutta edelleen heitä oli huhtikuun työvoimatilaston mukaan 81 000.

Suuria työmarkkinoilta syrjässä olevia ryhmiä ovat myös alle 24-vuotiaat nuoret, joita työttömänä oli huhtikuussa 73 000. Ulkomaan kansalaisten työttömyysluku on vuodelta 2016, jolloin heitä oli työttömänä 32 000. Heidän työllistämisekseen Ihalainen esittää kunnon kotoutusta.

-Mikä on se väestöryhmä, jossa työikäisten määrä kasvaa eniten. Se on maahanmuuttajat. Siellä on iso työvoimareservi, joka ei ole kiinni työmarkkinoilla, sanoo Ihalainen.

Muita täsmäkeinoja ovat muun muassa pitkäaikaistyöttömän ja osatyökykyisen palkkaamisesta maksettava työllistämisbonus sekä kuntien rakennushankkeisiin kirjattava velvoite työllistää sosiaalisin perustein.

Ihalainen ei unohtaisi työssä oleviakaan. Hänen mielestään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien joukko kasvaa vieläkin liian nopeaa vauhtia. Tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on tosin hieman hidastunut.

Ihalainen kuitenkin viittaa Ilmarisen selvitykseen, että jopa 15 prosentilla työssä olevista on riski joutua työkvyttömyyseläkkeelle.

-Yrityksiin tarvitaan ikäohjelma työkyvyn ylläpitämiseksi. Työelämä on nykyisin niin kovaa, että vähäisemmillä voimavaroilla voi olla vaikea pysyä mukana työmarkkinoilla, sanoo Ihalainen.

Demarien vuoden takaisen 15 kohdan ohjelman hinta oli 600 miljoonaa euroa. Tosin vain osa oli tarkoitettu aktiivisen työvoimapolitiikan keinoihin, loppupotilla olisi tuettu kasvua.

Nyt Ihalainen sanoo, että Suomi pyrkisi erityisryhmien työelämään paluuta helpottavassa budjettirahoituksessa pohjoismaiseen tasoon. Se on ex-työministerin mielestä esimerkiksi Ruotsissa moninkertainen.

Entä tulokset? Työllisyysaste paranee, verotulot kasvavat ja työttömyyskulut alenevat, puhumattakaan erityisryhmien yhteiskunnallisen aseman paranemisesta.

– Mitä varhaisemmin työelämän ulkopuolelle pudotaan, sitä suuremmat ovat yhteiskunnalliset kustannukset. Toisaalta, mitä enemmän näiden ryhmien työllisyyttä saadaan parannettua, sitä suuremmat ovat kokonaistaloudelliset vaikutukset, sanoo ex-työministeri.

Tavoite nostaa työllisyysastetta

Työllisyysaste on keskeinen kansantalouden kestävyyden mittari. Se kertoo työssä olevien osuuden koko väestöstä.
Hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot rahoitetaan pääosin työssä käyvien maksamilla veroilla. Työtulosta maksettavilla sosiaalivakuutusmaksuilla rahoitetaan eläkkeet ja työttömyysturva.
Työllisyysaste oli huhtikuussa 70,1 prosenttia. Se on alle EU28-jäsenmaiden keskiarvon. Suomen tilastot tarkastelevat 15-64-vuotiaiden työllisyyttä. EU:n tilastoissa mukana ovat 20-64-vuotiaat.
Ihalaisen arvio on, että pitkäaikaistyöttömyyden (81 000 henkilöä) puolittamisella saataisiin 0,5-1 prosentin työllisyysasteen paraneminen.
Arvio voi olla alakanttiin, sillä työllisten määrä kasvoi vuoden 2017 huhtikuusta tämän vuoden huhtikuuhun 48 000:lla ja työllisyysaste parani 1,5 prosenttia.

Asiasanat

Uusimmat