Uutiset

Fennovoima ja hallitus sivuuttivat ydinjäteviestinnässä kuntien veto-oikeuden – Epäluulo on Eurajoella suurempaa kuin Pyhäjoella

Loppusijoitusta koskeva viestintä on tutkijoiden mukaan aiheuttanut epäluottamusta. Kuntien mielipidettä ei kysytty ennen kuin yhtiö alkoi selvittää paikkaa omalle laitokselleen.
Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden käytetyn polttoaineen loppusijoitus alkanee Posivan luolissa Eurajoella noin vuonna 2025. Fennovoiman jätteille ei vielä ole osoitetta, mutta paikaksi selvitetään sekä Eurajokea että Pyhäjokea. Kuva: Posiva Posiva

Ydinvoimayhtiö Fennovoima ja Suomen hallitusinstituutio menettivät roimasti luottamusta ydinjätekysymyksessä, koska se ei tiedustellut ajoissa kohdekuntien suhtautumista asiaan.

Näin katsoo Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkimus, joka on jukaistu tieteellisessä Journal of Risk Research -lehdessä.

Hanhikivi 1 -voimalaa valmisteleva Fennovoima on ilmoittanut tutkivansa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi Pyhäjokea ja Eurajokea. Molemmissa on meneillään alustavat tutkimukset loppusijoituslaitoksen rakentamiseksi.

– Fennovoima ei kysynyt kummaltakaan kunnalta etukäteen suostumusta loppusijoitushanketta koskeviin tutkimuksiin, huomauttaa tutkijatohtori Matti Kojo Tampereen yliopiston talouden ja johtamisen tiedekunnasta.

Veto-oikeus on sivuutettu, joskin vain puheissa

Fennovoiman tutkimukset johtuvat pitkälti siitä, ettei yhtiö ole päässyt Posivan kanssa sopimukseen jätteiden hautaamisesta tämän loppusijoitustiloihin. Niihin on tarkoitus sijoittaa sekä Olkiluodon että Loviisan voimaloiden käytetty polttoaine.

Ydinenergialaki edellyttää kunnan suostumusta uuden ydinlaitoksen rakentamiseksi sen alueelle. Käytännössä kunnalla on periaatepäätökseen veto-oikeus.

Koska periaatepäätöstä loppusijoituksesta ei ole tehty, ei asiassa ole rikottu pykäliä. Sen sijaan tapa on tutkijoiden mukaan aiheuttanut epäluottamusta.

– Luottamus olisi rakentunut vahvemmalle pohjalle, jos keskustelu vaihtoehtoisista paikoista olisi avattu ennen tutkimusvaihetta. Lisäksi tulee muistaa, että hanketta seurataan myös naapurikunnissa, Kojo toteaa.

Eurajoella epäluottamus selvästi suurempaa

Kojon mukaan myös useampi ministeri on antanut matkan varrella ymmärtää, että valtio voisi pakottaa Posivan ja Fennovoiman yhteistyöhön.

Tässäkin on unohdettu kunnan valta ydinvoima-asioissa. Eurajoen kunnalla olisi veto-oikeus myös silloin, jos Posivan laitosta laajennettaisiin Fennovoiman jätteiden vuoksi.

Viestinnän puutteet ovat tutkimuksen perusteella synnyttäneet epäluottamusta enemmän Eurajoella kuin Pyhäjoella.

Esimerkiksi 22 prosenttia eurajokelaisista vastaajista piti Suomen hallitusta moraalisesti luotettavana toimijana ydinjätehuollossa. Pyhäjoella vastaava luku oli lähes kaksinkertainen.

Fennovoimaa pidettiin niin ikään roimasti luotettavampana Pyhäjoella kuin Eurajoella.

– Oletamme, että epäluottamus liittyy osittain tapaan, jolla Eurajoen kunnan rooli Fennovoiman loppusijoitushankkeessa on otettu huomioon hankkeen valmistelussa ja julkisessa keskustelussa, Kojo summaa.

Menetelmää epäillään, mutta ratkaisua ei haluta siirtää

Tutkimuksessa kysyttiin myös kahden kunnan asukkaiden näkemystä ydinjätteen loppusijoituksen oikeudenmukaisuudesta suhteessa tuleviin sukupolviin.

Kummassakin kunnassa reilusti alle puolet piti ratkaisua oikeudenmukaisena.

– Tämä viittaa siihen, että loppusijoituksen passiivista pitkäaikaisturvallisuutta epäillään, toteaa tutkija Tuuli Vilhunen.

Toisaalta suurin osa ei halua siirtää ratkaisun löytämistä tuleville sukupolville. Vilhusen mukaan tämä kertoo siitä, että vastaajat kokevat loppusijoituksen kaikesta huolimatta parhaaksi vaihtoehdoksi.

Asukaskysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2016–2017.

Uusimmat