Uutiset

Fennovoiman reaktoripainesäiliö tulee Itä-Ukrainasta läheltä sota-aluetta

Fennovoiman Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalan reaktoripainesäiliö rakennetaan aikanaan Itä-Ukrainan Kramatorskissa Energomashspetsstalin tehtaassa. Reaktorin sisäänsä kätkevä painesäiliö on turvallisuuden kannalta keskeisin komponentti.

Mutta miksi se valmistetaan juuri täällä, lähestulkoon sotatoimialueella?

Rosatomille valinta oli ilmeisen helppo: Energomashspetsstal ei ole asialla ensimmäistä kertaa. Se on toimittanut reaktoripainesäiliöitä lukuisiin ydinvoimaloihin Venäjällä.

Energomashspetsstalin painesäiliöitä on myös toimitettu muun muassa teknisistä vioista kärsivään Kudankulamin ydinvoimalaan Intiassa ja Turkkiin kaavailtuun Akkuyn ydinvoimalaan.

Tärkein peruste lienee kuitenkin se, että Energomashspetsstal on Rosatomin tytäryhtiö. Ensin mainitun verkkosivuilla kerrotaan, että Rosatom omistaa yrityksestä 51 prosenttia. Yhtiön ukrainalainen osapuoli, pääomistaja ja yhtiön pääjohtaja on paikallinen liikemies ja kansanedustaja Maksim Jefimov.

Erikoista asiassa on se, että Jefimov, 43, edustaa parlamentissa presidentti Petro Poroshenkon ryhmittymää. Ukrainassa valta, politiikka, korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus kietoutuvat hyvin monimutkaisiksi verkostoiksi.

Ukraina ei ole kieltänyt ydinteknologian vientiä Venäjälle, mutta suomalaisessa asetelma herättää ainakin yhden moraalisen kysymyksen: miten on mahdollista, että samaan aikaan, kun Venäjä käy tehtaan lähistöllä hybridisotaansa surmaten ukrainalaisia sotilaita ja siviilejä, presidentin lähipiiriin kuuluva poliitikko rikastuu takomalla reaktoripainesäiliöitä Venäjän valtion ydinvoimayhtiölle?

Jefimovin kaapista sanotaan löytyvän muitakin luurankoja. Ukrainalaisten lehtitietojen mukaan hänellä on kiinteät suhteet paikalliseen Kramatorskin mafiaan. Lisäksi Jefimovin nimi on liitetty paikallisen toimittajan murhaan 1990-luvulla.

Julkinen loanheitto on toki Ukrainassa tavallista. Puolustukseksi täällä usein esitetään, ettei liikemiehenä toimiminen Ukrainassa olisi mahdollista ilman yhteistyötä kaikkialle lonkeronsa ulottaneen mafian kanssa.

Kaksi viikkoa kestäneen kissa ja hiiri -leikin jälkeen Jefimov kieltäytyi lopulta Lännen Medialle lupaamastaan haastattelusta. Myöskään tehdasesittelyä ei järjestynyt.

Sodasta huolimatta Venäjä ja Ukraina käyvät kauppaa yhä kiihtyvään tahtiin. Vuonna 2017 se kasvoi kolmanneksella edellisvuodesta. Venäjä nousi jälleen Ukrainan suurimmaksi kauppakumppaniksi. Suurin osa kauppavaihdon kasvusta on tullut Venäjän lisääntyneestä öljyn- ja kaasunviennistä.

Toki Ukraina on sodan takia tehnyt myös taloudellisia uhrauksia. Maan hallitus kielsi aseiden viennin Venäjälle vuonna 2014 pian sodan alkamisen jälkeen.

Ukrainan vientikielto vahingoitti Venäjän asetuotantoa niin, ettei se maan sotilasjohdon mukaan ole toipunut siitä täysin vieläkään. Erityisen vahva asema Ukrainalla oli lentokone – ja helikopterimoottorien sekä ohjusten tuotannossa.

Ukrainalta päätös on vienyt kipeästi tarvittavia vientituloja, sillä ennen vientikieltoa Ukrainan aseviennistä kolmannes meni Venäjälle.

Sektorin tärkeydestä kertoo jotain se, että aseteollisuuden osuus maan bkt:sta on peräti 37 prosenttia.

Vaikka ydinvoima-alalla kauppa on yhä sallittua, kaikenlainen kaupallinen yhteistyö Venäjän kanssa tuntuu olevan Poroshenkolle herkkä asia. Liekö se syy siihen, että useampi ukrainalainen ydinvoima-alan asiantuntija kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

Niin oppositio kuin omatkin ovat jo pitkään syyttäneet presidenttiä veljeilystä poliittista vaikutusvaltaa hamuavien paikallisten oligarkkien kanssa. Presidentinvaalit järjestetään Ukrainassa ensi maaliskuussa, ja Poroshenkon kannatusluvut ovat pohjamudissa.

Heinäkuun alussa kerrottiin, että vallasta vuonna 2014 syöstyn entisen presidentin Viktor Janukovitshin hanke ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen perustamisesta Ukrainaan toteutuu mahdollisesti sittenkin – tosin ilman alkuperäistä kumppania Rosatomia. Kiinan valtiollinen ydinvoimayhtiö CNEIC on ilmaissut kiinnostuksensa ostaa Rosatomin osuuden hankkeesta.

Rosatomin syrjäyttämisen syyt olivat siis poliittiset.

-Kenelläkään teistä ei ole valtakirjaa käydä neuvotteluja tästä asiasta vihollisemme kanssa, muistutti Ukrainan pääministeri Volodymyr Groisman maansa energiaministeriötä.

Energomashspetstalissa sen sijaan ei tunnu olevan huolta huomisesta.

Asiasanat

Uusimmat