Uutiset

Fiasp-insuliini laskee verensokerit vauhdilla - tällä hetkellä tosin vasta vain aikuisilla

Diabetesta sairastavien lasten vertaistukiryhmissä sosiaalisessa mediassa on viime aikoina keskusteltu uudesta ultranopeasta Fiasp-insuliinista ja siitä, miksei sitä anneta lapsille kaikkialla Suomessa.

Keskusteluissa on ihmetelty, miksi insuliinin saaminen riippuu siitä, missä asuu.

Lastentautiopin professori Riitta Veijola Oulun yliopistollisesta sairaalasta (OYS) arvelee, että some-keskustelussa asiat ovat saattaneet mennä sekaisin.

Kyse ei ole paikkakuntakohtaisista eroista.

-Hoitotarvikkeiden saamisessa on eroja eri kunnissa. Esimerkiksi verensokerin mittausliuskoja annetaan toisessa kunnassa suurempi määrä kerrallaan, toisessa vähemmän. Siinä säästetään väärissä asioissa, sillä verensokerin mittaaminen on välttämätöntä, Veijola toteaa Lännen Medialle.

Lääke ei ole hoitotarvike, joita annetaan sen mukaan, miten kunta päättää.

Lääkkeen määräämisessä on kyse lääkärin tekemästä arviosta parhaasta hoidosta kullekin potilaalle.

-Jos alkaisimme määrätä Fiaspia lapsille jo nyt, ottaisimme varaslähdön ennen kuin tutkimuksella on varmistettu, että se on turvallinen ja tehokas myös lapsipotilaille, Veijola korostaa.

Turvallisuutta ei ole vielä varmistettu

Fiaspia on tutkittu aikuisilla ja tutkimuksen jälkeen insuliini pääsi markkinoille viime vuonna. Hän lisää, että kyseessä on lupaava lääke myös lapsille

Lasten osalta tutkimus on parhaillaan käynnissä OYS:ssä, Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HYKS) ja Seinäjoen keskussairaalassa.

-Lääkärien ei tulisi ilman painavaa hoidollista syytä määrätä vasta tutkittavana olevaa uutta lääkettä potilaalle.

Veijolan mukaan some-keskustelussa voi syntyä epärealistinen kuva, että insuliinivalmisteen voi vain vaihtaa pyytämällä uutta valmistetta.

-Lääkärin täytyy punnita lääkkeen määrääminen yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla.

Veijolan mukaan Fiaspin käyttöä voidaan kokeilla lapsellakin niin sanottuna off label -käyttönä, jos lapsen diabeteksen hoito niin vaatii.

Kaikki mahdollinen tieto auttaa

Yksi hämeenlinnalaisen Ojalan perheen kolmesta lapsesta sairastui tyypin 1 diabetekseen vajaa vuosi sitten. Sen jälkeen perheen äiti Susanna Eljaala-Ojala on seurannut tarkkaan, mitä lehdissä ja sosiaalisessa mediassa asiasta kirjoitetaan.

-Sasun sairastuminen on niin tuore tapaus, etten osaa edes ajatella lääkkeen vaihtamista. Haluan vain saada tietoa diabeteksestä.

Eljaala-Ojala sanoo miettivänsä paljon sitä, miksi 12-vuotias Sasu sairastui. Mielessä on käynyt, johtuiko sairastuminen geeneistä.

-Mahtavatko elinolosuhteet ja ilmastonmuutoskin vaikuttaa? En usko, että geenit on ainoa vaikuttava tekijä.

Ajatusten myllerryksestä huolimatta sairastuminen on fakta, jota vastaan ei voi kovin paljon tehdä.

-Vuosi on opettanut paljon, ja nyt elämme jo normaalia perhe-elämää, Eljaala-Ojala sanoo.

Rokote antaa vielä odotuttaa

Tyypin 1 diabetesta vastaan ollaan kehittämässä rokotetta. Tampereen yliopiston ja Karoliinisen Instituutin tutkijat ovat näyttäneet, että enterovirusrokote suojaa hiiriä viruksen aiheuttamalta tyypin 1 diabetekseltä.

-Laajat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että enterovirus voisi olla yksi tekijä, joka laukaisee diabeteksen, apulaisprofessori Vesa Hytönen Tampereen yliopistosta kertoo.

Rokotteen vaikutus on jo todettu eläinkokeiden avulla, mutta edessä on vielä vuosien kehitystyö ennen kuin rokotetta voi käyttää ihmisiin.

Diabeteksessä elimistö ei tuota riittävästi insuliinia verensokeritason säätelyyn.

Elintoiminnolle välttämätöntä insuliinia ei erity, sillä insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet.

-Tutkimuksissa on todettu, että enterovirusta on löytynyt tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden haimasta.

Venäjän Karjalassa vähän diabetesta

Hytösen mukaan ykköstyypin diabetesta esiintyy kaikkialla maailmassa. Määrä on kasvanut vauhdilla joka puolella. Suomessa diabeetikkojen määrä on kansainvälisesti keskitasolla.

-Venäjän Karjalan puolella diabetesta on vähemmän. Siellä on myös vähemmän esimerkiksi allergioita.

Väestön altistuminen viruksille on muuttunut, Hytönen selventää.

-Esimerkiksi polion yleistyminen liittyi kaupungistumiseen. Tyypin 1 diabeteksen lisääntymisessä on mahdollisesti kyse samasta asiasta.

Lapsi elää ennen syntymäänsä äidin istukan kautta ja syntymän jälkeenkin lapsi on pitkälti äidiltä saamansa immuunisuojan varassa.

-Koska olemme vähemmän tekemisissä lian ja maan kanssa, emme kohtaa viruksia enää niin paljon kuin ennen.

Hytönen toteaa, että kaikki virusinfektiot eivät luonnollisestikaan ole hyväksi; jotkut ovat vaaraksi lapselle. Mutta osa vaarattomista infektioista olisi mahdollisesti hyödyllisiä immuunijärjestelmän kehittymiselle ja vahvistaisi sitä.

-Sama systeemi toimii allergioiden siedätyksessä.

Geenit lisäävät alttiutta sairastua

Tyypin 1 diabeteksen perinnöllisyys on vielä epäselvää. Tosin Hytönen kertoo, että pohjoismaisessa tutkimuksessa havaittiin, että haimanäytteistä löytyi enteroviruksen proteiinien lisäksi riskitekijöistä kertovan geenin ilmentymisestä.

-Geneettinen alttius ei sinänsä sairastuta vaan lisää todennäköisyyttä sairastua, professori Heikki Hyöty huomauttaa.

Tyypin 1 diabeteksen nopea yleistyminen selittyykin ulkoisilla tekijöillä.

-Olemme kadottaneet luontoyhteyden, Hyöty selventää.

Diabeteksessa on kyse immunologisesta häiriöstä. Jos immuunijärjestelmä on terve, virushyökkäyksistä selvitään paremmin.

Hyöty sanoo, etteivät lapset enää pääse rymyämään metsissä niin kuin ennen. No kenen sinne metsään oikeastaan kannattaisi mennä, raskaana olevien naisten vai lasten?

-Niin, ja kenelle kehitteillä oleva rokote pitäisi antaa. Tuleville äideille vai vauvoille, Hytönen miettii.

Tulevaisuudessa rokotteella pystytään kuitenkin korjaamaan kaupungistumisen haittapuolet.

-Yhteiskuntaa ei voida muuttaa, ja siksi rokottaminen on yksi keino ehkäistä biodiversiteetin katoamiseen liittyviä riskejä, Hyöty summaa.

Ultranopea uusi insuliini

Uusi, entistä nopeampi ateriainsuliini Fiasp sai viime vuonna hyväksynnän yli 18-vuotiaile tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoille.
Nopeampi ateriainsuliini on auttanut parantamaan aterian jälkeisiä verensokeriarvoja.
Diabetes on sairaus, jossa elimistö ei tuota riittävästi insuliinia verensokeritason säätelyyn.
Elintoiminnolle välttämätöntä insuliinia ei erity, sillä insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet.
Ainoa hoitomuoto on insuliinilääkitys.
Suomessa lasten diabetes on yleisempi kuin missään muualla maailmassa; joka vuosi Suomessa sairastuu noin 500 alle ja 1500 yli 15-vuotiasta.

Lähteet: laaketietokeskus.fi ja diabetes.fi.

Asiasanat

Uusimmat