Uutiset

Grahn-Laasonen ajaa maksutonta päivähoitoa

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) asettaa kolme asiantuntijaa laatimaan selvityksen siitä, miten varhaiskasvatuksen osallistumisastetta voidaan nostaa. Ministeri kannattaa pitkällä aikavälillä siirtymistä maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

Kolmihenkisen selvitysryhmän muodostavat professori Kirsti Karila, lastentarhanopettaja Satu Järvenkallas ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen. Selvitystyön on oltava valmiina 2. kesäkuuta mennessä, jotta ensimmäiset askeleet voitaisiin ottaa jo tämän vaalikauden aikana.

Grahn-Laasonen odottaa selvityshenkilöiltä konkreettisia esityksiä varhaiskasvatuksen kehittämisestä sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä.

– Miksi koulutusjärjestelmän kaikkein vaikuttavin osa on maksullinen, Grahn-Laasonen hämmästelee.

– Varhaiskasvatuksessa pitää siirtyä asteittain siihen, että 20 tuntia varhaiskasvatuksesta on jatkossa maksutonta kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille. Motiivit maksuttomuudelle ovat täsmälleen samat kuin peruskoulun perustamiselle aikanaan: varhaiskasvatuksen maksuttomuus tasaisi lapsen kotitaustan vaikutusta hänen mahdollisuuksiinsa elämässä, opetus- ja kulttuuriministeri painottaa.

Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on Grahn-Laasosen mukaan nostettava Suomessa useista syistä, joista tärkeimmiksi hän nimeää syrjäytymisen ehkäisyn, väestön koulutustason turvaamisen ja naisten työllisyysasteen nostamisen.

Suomalaiset lapset osallistuvat varhaitskasvatukseen kansainvälisesti vertaillen vähän: noin 68 prosenttia 3-vuotiaista ja 74 prosenttia 4-vuotiaista osallistuu Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa osuudet ovat yli 90 prosentin luokkaa.

– EU- ja OECD-maiden keskuudessa olemme tilastojen peränpitäjiä: esimerkiksi 4-vuotiaiden osallistumisasteen osalta ainoat EU-maat jäljessämme ovat Slovakia ja Puola. Saamme OECD:ltä jatkuvasti pyyhkeitä tästä. Siellä hämmästellään sitä, miten on mahdollista, että Suomessa koulutuspolun tärkein osa eli sen alkuvuodet ova maksullisia, vaikka koko muu polku korkeakouluja myöten on maksuton, Grahn-Laasonen toteaa.

Pedagogisesti vahva varhaiskasvatus vaikuttaa myönteisesti lasten myöhempään koulutiehen ja menestymiseen opinnoissa sekä sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnalliseen pärjäämiseen.

– Kaikkein haavoittuvimmat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten, mutta yhteiskunnan rakenteet johtavat siihen, että eniten siitä hyötyvät lapset osallistuvat siihen vähiten. Varhaiskasvatus on erityisen hyödyllistä heikoista kotitaustoista tuleville lapsille ja maahanmuuttajille.

– Pelkästään lasten sanavarastojen väliset erot ovat todella isoja esiopetukseen tulevilla. Maahanmuuttajalasten kohdalla varhaiskasvatus varmistaisi suomen kielen oppimisen ja integroitumisen ennen koulun alkua, Grahn-Laasonen perustelee tavoitetta maksuttomuudesta.

Tuoreessa tutkimuksessa (Karhula, Erola, Kilpi-Jakonen 2016) arvioitiin kotihoidon ja varhaiskasvatuksen pitkäaikaisia vaikutuksia. Tutkimusaineisto osoitti, että alle kolmivuotiaana varhaiskasvatuksessa olleet jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat yliopistossa useammin kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen. Yhteys oli sama matalasti ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla.

Maksuttomuus lisäisi Grahn-Laasosen mielestä tasa-arvoa.

– Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen ja maksuttomuus olisivat tämän ja huomisen päivän peruskoulu-uudistus. Nyt niiden perheiden, joilla muutenkin menee hyvin, lapset ovat varhaiskasvatuksessa ja saavat siitä suurimman hyödyn. Varhaislapsuudessa syntyviä eroja on vaikeata kuroa koulussa umpeen, ministeri arvioi.

Hallituksen puoliväliriihessä työllisyysasteen nostaminen on keskeisin teema. Grahn-Laasosen mukaan on mahdollista, että varhaiskasvatuksestakin keskustellaan.

Nykyistä edullisempi päivähoito tai 20 tunnin osalta maksuton päivähoito nostaisi eri asiantuntija-arvioiden mukaan naisten työllisyysastetta, mikä osaltaan lisäisi verotuloja ja vähentäisi sosiaalitukien tarvetta.

– Tämä helpottaisi uudistuksen rahoittamista, ministeri huomauttaa.

Kesäkuun alussa ministeri odottaa saavansa pöydälleen tiekartan siitä, minkälaisin askelin osallistumisastetta, vaikuttavuutta ja henkilöstön osaamista voitaisiin parantaa.

Kahdenkymmenen viikkotunnin maksuttomuus on ministerin mukaan tärkein pitkän aikavälin tavoite.

– Kerralla sen toteuttaminen ei varmaankaan ole realistista, mutta voisimme ensimmäisessä vaiheessa ulottaa maksuttomuuden johonkin ikäluokkaan, esimerkiksi viisivuotiaisiin ja sitten nelivuotiaisiin ja edelleen kolmivuotiaisiin. Toinen tapa edetä olisi alentaa eri ikäisten maksuja vaiheittain kohti 20 tunnin maksuttomuutta, Grahn-Laasonen kertoo.

Vuonna 2013 varhaiskasvatuksen kustannukset olivat yhteiskunnalle noin 2,4 miljardia euroa. Asiakasmaksujen kertymä oli noin 340 miljoonaa euroa, jolla katettiin noin 14 prosenttia päiväkotien ja perhepäivähoidon kustannuksista.

Grahn-Laasonen painottaa, että 20 tunnin maksuttomuudessa ei olisi lopulta kyse ylivoimaisen suuresta summasta julkisessa taloudessa.

– 20 tuntia ylittävältä osalta voitaisiin edelleen periä kohtuullisia hoitomaksuja. Tärkeintä olisi kaikkien lasten varhaisen kehityksen tukeminen pedagogisesti laadukkaalla varhaiskasvatuksella. 20 tuntia vastaisi peruskoulun ensimmäisen luokan tuntimäärää, hän toteaa.

Noin puolessa Euroopan maista varhaiskasvatus on ilmaista 3 vuotta täyttäneille lapsille aina oppivelvollisuuden alkuun asti. Ilmaista varhaiskasvatusta tarjoavat esimerkiksi Belgia, Espanja, Ranska, Luxemburg, Unkari, Portugali ja Iso-Britannia.

Useat maat tarjoavat ilmaista varhaiskasvatusta rajoitetun ajan. Esimerkiksi Ruotsissa ja Irlannissa ilmaista varhaiskasvatusta järjestetään alle 20 tuntia viikossa.

OECD:n PISA-tutkimuksissa oppilaat, jotka ovat saaneet vähintään vuoden verran varhaiskasvatusta tai esiopetusta, menestyvät paremmin kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen.

Lauri Nurmi

Asiasanat

Uusimmat