Uutiset

Greenpeacen ilmastovastaava: “Kokoomus alkaa lämmetä turpeen kieltämiselle – perussuomalaiset ei sitoudu yhtään mihinkään”

Vielä loppuvuodesta puolueet olivat sitoutuneita ilmastotavoitteisiin, mutta vaalien alla tavoitteista on alettu lipsua.
Vihreät sen sijaan lopettaisi turpeen energiakäytön vuonna 2025, vasemmistoliitto 2030-luvun alkupuolella, kokoomus ja sdp vuonna 2035. Kuva: Nea Ilmevalta
Vihreät sen sijaan lopettaisi turpeen energiakäytön vuonna 2025, vasemmistoliitto 2030-luvun alkupuolella, kokoomus ja sdp vuonna 2035. Kuva: Nea Ilmevalta

Keskiviikkoaamuna julkaistusta ympäristö- ja kehitysjärjestöjen selvityksestä käy ilmi, että eduskuntapuolueista vain vihreät ja vasemmistoliitto ovat lähellä IPCC:n raportin tavoitetta. Raportin mukaan maapallon lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen.

Jotta tavoitteisiin päästäisiin, Suomen pitäisi vähentää päästöjä vähintään 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kyselyn mukaan rkp, vasemmistoliitto ja vihreät tavoittelevat 60 prosentin vähennyksiä, sdp 55 prosentin vähennyksiä.

1,5 asteen ilmastopolitiikka tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista kokonaisuudessaan 2035 mennessä. Vihreitä lukuun ottamatta puolueet ovat haluttomia sitoutumaan tarkkaan vuosilukuun. Vihreät sen sijaan lopettaisi turpeen energiakäytön vuonna 2025, vasemmistoliitto 2030-luvun alkupuolella, kokoomus ja sdp vuonna 2035.

Haluttomuus sitoutua konkreettisiin aikatauluihin näkyy myös muissa ilmastolle tärkeissä asioissa. Vain neljä puoluetta on valmis lopettamaan energiantuhlaukseen ja fossiilisten energiamuotojen käyttöön kannustavat tuet seuraavalla hallituskaudella.

Järjestöt selvittivät puolueiden ilmastokannat puolueille lähetettyjen kyselyjen lisäksi puolueohjelmista ja Ylen ilmastokyselystä.

Vaaliohjelmissa ei näy sitoutuminen

Greenpeace-järjestön ilmasto- ja energiavastaava Olli Tiainen harmittelee, ettei puolueiden vaaliohjelmissa näy se, mihin puolueet sitoutuivat, kun IPCC:n raportti julkaistiin.

– Vielä joulukuussa puolueet sanoivat sitoutuvansa tavoitteiseen.

Tiaisen mukaan äänestäjien ja järjestöjen tehtävä on pitää painetta yllä, jotta puolueet ottaisivat ilmaston lämpenemisen tosissaan.

Tiainen on vakuuttunut, että tulevista vaaleista tulee ilmastovaalit. Hän toteaa, että ilmasto on selkeästi teema, jota äänestäjät haluavat.

– Seuraavan hallituksen pitäisi ratkaista, miten 1,5 asteeseen päästään. Nyt näyttää siltä, että teot ja toimet ovat ristiriidassa sitoumuksen kanssa.

Tiaisen mukaan lähes kaikilla isoimmilla puolueilla on kuitenkin myös positiivisia lupauksia.

– Esimerkiksi kokoomus alkaa lämmetä turpeen kieltämiselle. Puolueen linjauksen pitää vielä tiukentua ennen vaalipäivää.

Sdp on kieltämässä turpeen energiakäytön vuoteen 2035 mennessä. Tiaisen mukaan se on liian myöhään, mutta tahtotila on hänen mielestään positiivista. Sdp on myös soidensuojeluohjelman toimeenpanon kannalla.

Päästökauppakompensaatiosta luvattu luopua

Keskustan vaaliohjelmasta löytyy Tiaisen mukaa positiivista, kun oikein etsii. Puolue on luvannut luopua päästökauppakompensaatiosta. Juha Sipilän (kesk.) hallitus ohjasi päästökaupasta saatavista tuloista 30 miljoonaa euroa energiaintensiiviselle teollisuudelle kompensaationa päästökaupan aiheuttamista epäsuorista kuluista.

– Onneksi puolueen kelkka on kääntynyt ja se on valmis luopumaan tästä turhasta ja haitallisesta tuesta.

Järjestöjen mukaan ilmastokysymyksissä puolueista parhaiten selvisivät vihreät ja vasemmistoliitto. Tiaisen mukaan ne sitoutuvat lähes kaikkeen. Hän lisää, että vasemmistoliitto voisi aikaistaa aikataulujaan esimerkiksi turpeenpoltosta luopumisen suhteen.

Isojen puolueiden joukosta löytyi yksi puolue, joka suhtautui ilmastokysymyksiin nuivasti.

– Perussuomalaiset ei sitoudu yhtään mihinkään. Puolue ei sitoutuisi edes kompensoimaan päästövähennysten saavuttamiseksi tehtävien veronkorotusten vaikutuksia pienituloisille kohdennetuilla veronkevennyksillä tai tulonsiirroilla. Mikä tosin johtuu siitä, että heidän mukaansa veronkorotuksia ei tulisi tehdä lainkaan.

Kaikkien pitää olla mukana

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen mukaan 1,5 asteeseen on vielä mahdollista päästä, jos ilmastonmuutoksen vastaisia toimia kiihdytetään kaikilla osa-alueilla. Järjestöjen mukaan ilmastotoimissa on pidettävä kaikki mukana.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho toteaa, että Suomen tuki ilmastonmuutoksen seurauksista eniten kärsiville, kaikkein köyhimmille ihmisille on pudonnut, vaikka köyhissä maissa tarve on suurin.

Hänen mukaansa 88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

– Tuoreen Ilmastobarometrin mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa, että Suomi tukee sopeutumistoimia kehitysmaissa. Suunta on käännettävä ja rahoitusta lisättävä selvästi, Aho summaa.

Uusimmat