Uutiset

Haaviston some-kampanja pyörähti heti käyntiin – viimeksi otettiin opiksi Jussi Halla-ahosta

 

Pekka Haaviston presidenttikampanja pyörähti käyntiin sosiaalisessa mediassa saman tien, kun tämä ilmoitti Ylen Ykkösaamussa olevansa käytettävissä vihreiden ehdokkaaksi.

Haavistolle avautui nettiin kampanjasivusto, hän julkaisi ratkaisustaan Facebook-videon ja twitterissä levitettiin käänteestä ahkerasti tietoa.

Kuusi vuotta sitten somekampanjointi siivitti osaltaan Haaviston loppukiriin, joka nosti hänet toiselle kierrokselle Sauli Niinistön vastaehdokkaaksi. Moni on pitänyt Haaviston kampanjaa ensimmäisenä todellisena somekampanjana Suomessa.

Haaviston tuolloinen vaalipäällikkö Riikka Kämppi sanoo, että hän on itse pitänyt ensimmäisenä kunnon somekampanjoitsijana perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa.

– Katsoin tosi tarkalla silmällä Halla-ahon työtä, kun lähdimme rakentamaan Haaviston kampanjaa 2011. Minun silmissäni hän oli ensimmäinen, joka on pystynyt tulemaan politiikkaan establishmentin ulkopuolelta ja keräämään kannatusta – ja myös rahoitusta – verkon välityksellä, Kämppi kertoo.

– Ehkä Haaviston kampanja oli kooltaan vain sen verran suurempi, että ne, jotka eivät olleet noteeranneet Halla-ahon toimintaa, näkivät Haaviston kampanjan myötä miten sosiaalisen median välityksellä voi toimia, hän jatkaa.

Kämppiä ei ole vielä valittu Haaviston vaalipäälliköksi. Viestintäyrittäjä myöntää kuitenkin olleensa pienessä porukassa, joka on valmistellut Haaviston kampanja-avausta.

Kun Haavisto sunnuntaina kukitetaan vihreiden presidenttiehdokkaaksi, hänelle muodostetaan tukiryhmä ja kampanjaa päästään rakentamaan tosissaan.

Kämpin mukaan tilanne on aivan toinen kuin kuusi vuotta sitten, jolloin sosiaalista mediaa käytettiin lähinnä täydentämään ehdokkaan viestejä, joita nämä eivät katsoneet saavansa riittävästi esiin perinteisessä mediassa.

– Nyt on syntynyt hassu asetelma, jossa puhutaan valemediasta, vaihtoehtomediasta ja tämäntyyppisistä asioista. Jos katson vaikka amerikkalaista vaalikamppailua, niin Hillary Clintonilla oli esimerkiksi faktojen tarkistus isossa roolissa, Kämppi kuvailee.

Kämpin mielestä on mahdotonta kuvitella, että kukaan pystyisi enää tekemään isompaa vaalikampanjaa huomioimatta sosiaalista mediaa ja monenkirjavaa vaihtoehtomediaa.

– Tontille on enemmän tunkua. Johdonmukaisen viestin välittäminen on aiempaa vaikeampaa ja menee varmasti paljon enemmän aikaa sellaiseen, että ammutaan alas väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Missään tapauksessa ei toistaa mitään kuuden vuoden takaista juttua, hän arvioi.

Sosiaalinen media on myös sirpaloitunut viime vuosina. Facebookin käyttäjät ovat Kämpin mukaan keski-ikäistyneet ja nuoren väestön piiriin syntyy sosiaalisen median areenoita kuin sieniä sateella.

– Itse ajattelen, että pitää viestiä vähän eri muodoissa kaikkia eri kanavia pitkin, Kämppi sanoo.

Viime presidentinvaaleissa on Haaviston lisäksi toinenkin esimerkki siitä, miten suuri merkitys onnistuneella vaalikampanjalla voi olla lopputulokseen. Keskustaveteraani Paavo Väyrynen lähti keräämään ääniä kampanjalla, jossa leikiteltiin huumorilla ja itseironialla. Ennen kampanjaa näitä ominaisuuksia ei yleensä Väyryseen liitetty.

Kampanja puri myytävine mukeineen puri ja oli alle 40 000 äänestä kiinni, että Väyrynen olisi päässyt toiselle kierrokselle Haaviston sijaan. (Lännen Media)

 

Asiasanat

Uusimmat