Uutiset

Halla-aho esittää EU:lle salakuuntelun ja kotietsintöjen kohdistamista etnisin perustein

Perussuomalaisten europarlamentaarikko

Jussi Halla-aho

esittää ihmisten etnisen profiloinnin aloittamista Euroopassa ”islamilaisen terrorismin” torjumiseksi.

Halla-aho esittää etnisen profiloinnin soveltamista maanantaina EU-komissiolle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä. Halla-ahon mielestä henkilö- ja ajoneuvotarkastukset, salakuuntelu, kotietsinnät ja pidätykset olisi syytä kohdistaa etenkin ihmisiin, joiden ”etninen alkuperä” on Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa tai Keski-Aasiassa.

– Edellä mainittuja etnisiä taustoja edustavat henkilöt ovat olleet yliedustettuina islamilaisen ääritoiminnan ja terrori-iskujen suorittajina, Halla-aho sanoo tiedotteessaan.

Halla-aho myöntää, että etninen profilointi on koettu syrjiväksi, koska se voi asettaa vähemmistöt yleisesti epäillyiksi ryhmiksi rikosten torjunnassa. Hänen mukaansa terrorisminvastaisia operaatioita ei saisi kuitenkaan estää perus- ja ihmisoikeuksien ”ylilavealla” tulkinnalla.

– Islamilaisen terrorismin tehokas torjunta Euroopassa edellyttää viranomaisilta ennakkoluulotonta asennetta. Etnisen profiloinnin soveltamista ääri-islamilaisuuden ehkäisyssä olisi vakavasti harkittava huolimatta profilointiin liitetyistä perus- ja ihmisoikeusongelmista, Halla-aho sanoo.

Ihmisoikeusliiton

puheenjohtaja

Reetta Toivanen

pitää Halla-ahon esitystä ”populismina halvimmillaan”.

– Oletan, että tämä on tarkoitettu ainoastaan vieraskammoisten ihmisten yllyttämiseen yhä suurempaan vieraskammoon. Ihmettelen esitystä, kun kysymyksessä on kuitenkin akateeminen henkilö.

Halla-aho puhuu tiedotteessaan islamilaisesta terrorismista, jolloin hän tulee viitanneeksi koko islaminuskoiseen maailmaan.

– Termihän on ihan väärä. Pitää puhua islamistisesta terrorismista, joka on fundamentalismia, Toivanen korjaa.

Toivanen muistuttaa, että islamia hyväksikäyttäneet terroriteot eivät ole läheskään aina uskonnollisia projekteja.

– Edes Isis ei ole uskonnollinen vaan poliittinen projekti, hän havainnollistaa.

Toivanen ihmettelee, miten Halla-ahon esittämä etninen profilointi saataisiin käytännössä toimimaan, kun esimerkiksi Lähi-idässä on varsin moneen etniseen, uskonnolliseen ja muuhun ryhmään kuuluvia ihmisiä.

– Meillä ei ole minkäänlaista faktaa – kuten hän nähtävästi esittää – että joku etninen ryhmä olisi erityisesti taipuvainen terrorismiin.

Toivanen on akatemiatutkija sekä Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komitean ECRIn jäsen. Hän pitää Halla-ahon retoriikkaa yleisislaminvastaisena, koska siinä ajatuksena on, että potentiaalisesti muslimilta vaikuttavat ihmiset ovat todennäköisemmin terroristeja kuin muut ihmiset.

– Eikö se kuulosta hataralta pohjalta ryhtyä pohtimaan kuka on terroristi ja kuka ei?

Halla-aho on europarlamentin

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäsen. Kokoomuksen europarlamentaarikko

Petri Sarvamaa

(kok) istuu valiokunnassa varajäsenenä. Hänen mukaansa Brysselissä ei ole havaittavissa mitään sellaista virtausta, että etninen profilointi olisi erityisesti nousemassa keskusteluun.

Sarvamaa ei usko, että etnisen profiloinnin aloittamisesta Halla-ahon tarkoittamalla tavalla olisi hyötyä, koska sen täytyisi koskea kymmeniä miljoonia ihmisiä.

– Se veisi valtavasti jo valmiiksi koetuksella olevia resursseja hyvin huomattavan väestöryhmän turhaan seulontaan ja kyttäämiseen. Silloin ne, jotka haluavat tehdä iskuja Euroopassa, saattaisivat enemmänkin hyötyä kuin joutua tiukemmalle.

Sarvamaa muistuttaa, että Euroopassa maahanmuuttajat ovat paikoin keskittyneet tiettyihin kaupunginosiin.

– Niistähän tulisi melkeinpä tarkkailuleirejä. On hyvin helppo nähdä, että vastakkainasettelu lisääntyisi, hän varoittaa.

Sarvamaan mielestä etnisen profiloinnin sijaan pitäisi keskustella enemmän keinoista, joista on oikeasti apua terrorismin torjunnassa.

– Puhun aika reippain sanankääntein resursoinnin puolesta. Samoin esimerkiksi se, mitä Suomessa tehdään nyt tiedustelulainsäädännön kanssa, on erittäin tervetullutta, hän sanoo.

Sarvamaan mukaan EU:n päätöksentekoelimissä tehdään parhaillaan kovasti töitä, jotta EU-maiden viranomaisten tietokannat saataisiin keskustelemaan tehokkaasti keskenään.

– Se on Euroopan integraatiota, jota pitäisi nyt syventää eikä purkaa.

Asiasanat

Uusimmat