Uutiset

Halla-ahon (ps.) mielestä työministeri Harakan (sd.) työllisyystoimet vaikuttavat “aika sosialistisilta”– “Painopiste näyttää olevan, että valtio maksaa palkat”

Sari Essayah (kd.) ja Kai Mykkänen (kok.) hämmästelevät verotuksen kiristämistä, vaikka kotimaisen kysynnän pitäisi pyörittää kansantaloutta. Opposition mukaan hallitus ei ole ottanut tarpeeksi huomioon maailmantalouden synkkiä ennusteita.
Oppositio toivoi konkreettisia tavoitelukuja työministeri Timo Harakan (sd.) esittelemiltä työllisyystoimilta. Kuva: Joel Maisalmi
Oppositio toivoi konkreettisia tavoitelukuja työministeri Timo Harakan (sd.) esittelemiltä työllisyystoimilta. Kuva: Joel Maisalmi

Oppositiopuolueet pitävät hallituksen budjettia liian hölläkätisenä, kun taloustilanne on heikentymässä.

– Sana ylisukupolvisuus saa uudenlaisen merkityksen. Tälle sukupolvelle toteutuu tästä hetkestä veronkiristykset, mutta seuraavalle sukupolvelle tuntuu jäävän velkataakka, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kuvaa.

Essayahin mukaan menolisäykset tapahtuvat etupainotteisesti.

– Kai siihen valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) kalvosta hallituspuolueet itsekin ymmärtäneet, että jos työllisyystoimet eivät toteudu, niin höveleitä menolisäykset joutuvat uuteen tarkasteluun.

– Sosiaaliturvamaksujen korotukset huomioituna verotus tulee kautta linjan keskituloisilla kiristymään. Bensapumpulla tulevat myös näkymään polttoaineen hinnan korotukset. Veronmaksajan näkökulmasta veronkorotukset ovat iskuja ostovoimaan.

Kun maailmantaloudessa on epävarmuutta, ollaan Essayahin mukaan taloudessa pitkälti kotimarkkinoiden kysynnän varassa.

– Kotimaisen kysynnän pitäisi pyörittää kansantaloutta ja silti ollaan tekemässä kiristyksiä keskituloisten verotukseen.

Essayah kiittelee ryhmäkokojen pienentämistä

Essayahista on hämmentävää, että vieläkään ei työllisyystoimien työllisyysvaikutusta ole laskettu eli paljon työpaikkoja niillä arvioidaan saatavan.

– Toki joukossa on oikeitakin toimenpiteitä kuten ryhmäkokojen pienentämistä ja perusturvaan panostamista ja kristillisdemokraattien ajama vanhusasiavaltuutettu.

Halla-ahon mukaan työllisyysaste ei ole olennainen

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan budjetti nojaa epärealistisiin odotuksiin työllisyyskehityksestä ja Suomen talouden kehityksestä.

– Tämä budjetti on kaksi miljardia euroa alijäämäinen ja tämä on vasta tämän hallituksen ensimmäinen budjetti. Mitä lähemmäksi seuraavat eduskuntavaalit tulevat, sitä suuremmaksi käy paine ryhtyä nimenomaan lunastamaan kulutuslupauksia äänestäjille.

Halla-ahon mielestä tuloveron kevennys pienituloisille on myönteinen asia, mutta se vesitetään hänen mielestään polttoaineveron kiristyksellä.

Halla-ahon mukaan hallitus takertuu 75 prosentin työllisyysastetavoitteeseen.

– Se ei itsessään ole toteutumassa. Vaikka toteutuisikin, niin oleellista ei ole työllisyysaste, koska työllisiksi lasketaan muutaman tunnin viikossa työtä tekevä ihminen, joka käytännössä on riippuvainen erilaisista tulonsiirroista.

Halla-ahon mukaan pitäisi keskittyä työn tuottavuuden lisäämiseen.

“Eriarvoisuutta lisää kurjistuva julkinen talous”

Työministeri Timo Harakan (sd.) esittelemät työllisyystoimet vaikuttavat Halla-ahon mukaan “aika sosialistisilta”.

– Niissä näytti olevan painopiste siinä, että valtio maksaa palkat. Palkkatuki ei ole kovinkaan kestävä keino edistää työllisyyttä ainakaan julkisen talouden kannalta.

Halla-ahon mukaan hallitusohjelmassa jo hallitus sitoutui helpottamaan halpatyövoiman maahantuloa puhkomalla saatavuusharkinta entistä täydemmäksi reikiä.

– Saatavuusharkinnan piirissä on tällä hetkellä pelkästään heikosti koulutettu halpatyövoima. Osaajat pääsevät muihin maahanmuuttokategorioiden piirissä Suomeen.

Halla-ahon mukaan eriarvoisuuden kitkeminen on hyvä tavoite. Hänen mukaansa eriarvoisuutta lisää alityöllistyminen ja kurjistuva julkinen talous tai työllistyminen huonopalkkaisiin ja osa-aikaisiin töihin.

Mykkänen kaipaa lukuja työllisyystoimien vaikutuksesta

Kokoomukseneduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen arvostelee, että hallitus ei antanut mitään lukuja työllisyystoimien vaikuttavuudesta, vaikka menolisäyksiä esitetään yli miljardin euron edestä.

– Pelkään, että nyt esimerkiksi kertaluontoisilla rahoilla palkatuille opettajille tai pysyvistä menolisäyksistä rahaa saaville yliopistoill tulee aikanaan petetty olo, kun näitä nyt silti tehtyjä menolisäyksiä joutuvat valtiovarainministeri Lintilä tai hänen seuraajansa perumaan, Mykkänen ihmetteli tiedotteessaan.

Mykkänenkin ihmettelee verotuksen kiristämistä.

– Ensi kesänä kahden palkansaajan perheellä jää käteen noin 300 euroa vähemmän. Joutuuko kaksilapsinen perhe jättämään huvipuistoreissun väliin siitä syystä, ettei hallitus pystynyt pitämään palkkaveroja aisoissa.

Uusimmat