Uutiset Helsinki

Hallitukselta pitkä lista työllisyystoimista – Aktiivimalli kumotaan ensi vuoden alusta

Hallituksen työllisyystoimissa peräti 25 kokonaisuutta. Kaupungeille lisää vastuuta ja "vuosisadan palkkatukiuudistus" alkaa.
Työministeri Timo Harakka korosti työllisyystoimien laajaa kokonaisuutta. Kuva: Joel Maisalmi
Työministeri Timo Harakka korosti työllisyystoimien laajaa kokonaisuutta. Kuva: Joel Maisalmi

Hallitus linjasi budjettiriihessä 25 toimenpidekokonaisuutta, joilla yrittää saada vauhtia matkalle kohti tavoittelemaansa 75 prosentin työllisyysastetta. Toimia hallitus käy tarkemmin läpi iltakoulussaan lokakuun alkupuolella.

Työttömyysturvan aktiivimalli kumotaan ensi vuoden alusta lukien. Samalla kun hallitus antaa siitä syksyllä lakiesityksen, linjataan korvaavista toimista niin, että tutkimustulokset mallin työllisyysvaikutuksista huomioidaan.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan ensi huhtikuun kehysriihessä määritellään iso osa konkreettisia työllisyystoimia. Hänellä ei ollut esittää arviota nyt esitettyjen toimien työllisyysvaikutuksista.

– Elokuussa 2020 on oltava 30 000 lisätyöpaikkaa toteutumassa valtiovarainministeriön arvion mukaan. Nyt joutuu vielä odottamaan, kun valmistellaan ja tehdään vaikutusarvioita oikeista päätöksistä, jotta saadaan vähintään 60 000 työllistä perusuran päälle, Rinne sanoi.

Perusuralla ilman uusia toimia työllisyystoimia työllisyys kohenisi hallituskauden aikana noin 30 000:lla.

Iso kokonaisuus

Työministeri Timo Harakka (sd.) korosti, ettei yhtä yksittäistä lääkettä ole, mutta toimenpiteiden kokonaisuudessa yksittäiset toimet vahvistavat toisiaan.

– Tehokkaaseen työllistämiseen, työvoiman kohtaannon korjaamiseen ja kansainväliseen rekrytointiin varataan hallituskaudella lähes 300 miljoonaa euroa. Tähän liittyy ministeriöiden yhteistyötä. Omalla kontollani on 220 miljoonaa, Harakka sanoi.

Työllisyyspalvelujen kehittäminen on toimien keskiössä.

– Jokaisen työnhakijan on saatava yksilöllisiä palveluja. Resursseja lisätään. TE-toimistojen asiantuntemus tulee korostumaan. Sen pitää näkyä myös palkitsemisessa.

TE-toimistojen rahoitusta vahvistetaan neljän vuoden aikana yhteensä 51 miljoonan euron lisämäärärahalla, joka käytetään pääasiassa henkilöstön lisäämiseen.

Kaupungeille lisää vastuuta

Kaupungeille tulee lisää vastuuta työllistämisessä.

– Uusi ja kattava kuntakokeilulaki tulee eduskuntaan jo tänä vuonna, Harakka lupasi.

Kokeilujen tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Keskeistä on eri alojen kuten työllisyyden, terveydenhuollon ja koulutuksen voimavarojen yhdistäminen palvelemaan työnhakijoita parhaalla mahdollisella tavalla.

– Kunnat ovat jo nyt keskeisiä toimijoita työllisyyden edistämisessä, ja esimerkiksi Tampereen kokeilussa on saavutettu merkittäviä tuloksia keskimääräisen työttömyysjakson lyhentymisessä. Jatkossa tavoittelemme näiden samojen vaikutusten alueellista levittämistä, ministeri Harakka summasi.

Palkkatuki uudistuu

Ensi vuonna käynnistyvällä “vuosisadan palkkatukiuudistuksella” houkutellaan osatyökykyisiä ja työelämän ulkopuolella olevia takaisin töihin.

Palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi. Uudistuneella palkkatuella edistetään avoimille työmarkkinoille työllistymistä ja parannetaan kestävästi työllisyysastetta.

– Uudistuksen tavoitteena on, että työllistettävän tukikausi on aidosti reitti pidempiaikaiseen työsuhteeseen, työministeri Harakka kertoi.

Nykyinen kolmannen sektorin palkkatuki uudistetaan avoimille työmarkkinoille siirtymisen tueksi siten, että työnhakija saa palkkatuen lisäksi kattavan yksilöllisen tuen, työkyvyn kartoituksen ja muut tarvitsemansa palvelut. Uudistus tulee voimaan syksyllä 2020.

Palkkatukeen varataan työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2020 talousarvioon reilut 77 miljoonaa euroa, joka on 24 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien tukemiseksi hallitus käynnistää rekrytointitukikokeilun, jonka tavoitteena on alentaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä. Kokeilu on tarkoitus käynnistää 1.8.2020.

Täsmäkoulutuksesta ratkaisuja

Osaajapulaan haetaan nopeavaikutteisia ratkaisuja työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä.

– Täydennys-, muunto- ja rekrytointikoulutukset ovat tutkitusti tehokas tapa saada osaavaa työvoimaa yritysten käyttöön. Siksi lisäämme näiden koulutusmuotojen rahoitusta ja helpotamme koulutuksen järjestämistä yrityksissä, ministeri Harakka kertoi.

Yhteishankintakoulutuksissa työnantaja suunnittelee koulutuksen vastaamaan yrityksen tarpeisiin ja kustannukset jaetaan työnantajan ja valtion kesken. Täydennys-, muunto- ja rekrytointikoulutuksia vahvistetaan neljällä miljoonalla vuonna 2020.

Aikuiskoulutustuki uudistetaan joustavan, osa-aikaisen opiskelun mahdollistamiseksi. Lisäksi opetus- ja työministeriö asettavat työryhmän oppisopimusjärjestelmän kehittämiseksi vastaamaan paremmin nuorten ja työelämän tarpeita.

Osatyökykyisille työkykyohjelma

Osatyökykyisille toteutetaan suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään.

– Osana ohjelmaa työllistetään osatyökykyisiä ja muita vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä julkisiin hankintoihin asetettavalla ehdolla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee strategian yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.

Työkykyohjelman toimeenpanoon varataan kolmelle vuodelle yhteensä 33 miljoonaa euroa.

Kansainvälistä rekrytointia lisätään

Työperäinen maahanmuutto siirtyy ensi vuonna työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.

– Tarkoitus on saada kansainvälinen rekrytointi aivan uudelle tasolle, Harakka sanoi.

Hallitus käynnistää työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kokonaisuudistuksen, joka tähtää merkittävään työllisyyden kasvuun. Tavoitteena on saavuttaa hallituskauden aikana työperäisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely kuukauden määräajassa.

Kansainvälistä rekrytointia vahvistetaan houkuttelemalla aktiivisesti ulkomaalaisia huippuosaajia ja heidän perheitään Suomeen. Hankkeen tueksi luodaan kansainvälisen rekrytoinnin malli.

Hallitus lisää oleskelulupamenettelyjen resursseja 20 henkilötyövuodella ja osoittaa oleskelulupien käsittelyyn miljoonan euron lisäresurssit. Kansainvälisen rekrytoinnin kehittämiseen varataan 5,5 miljoonan euron lisäpanostukset.

Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllisyyden edistämiseen lisätään 11 miljoonaa euroa ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden.

Uusimmat