Uutiset

Hallituksen veroale saa kyytiä - väärä toimi, kun talous kasvaa kohisten

Hallituksen harjoittama talouspolitiikka saa kritiikkiä talouspolitiikan arviointineuvostolta. Suhdannetilanne Suomessa on muuttunut nopeasti. Tälle vuodelle ennustetaan jo yli kolmen prosentin talouskasvua. Viidestä talousprofessorista koostuva neuvosto sanoo, että finanssipolitiikan pitäisi nyt olla nykyistä kireämpää eli palkkaverojen alennus osuu väärään hetkeen.

Neuvosto arvioi hallituksen veropoliittisten päätösten 2015 – 2017 merkitsevän 1,1 miljardin verotulojen menestystä. Tänä vuonna hallitus keventää palkkaveroja 300 miljoonaa euroa kilpailukykysopimuksessa sovittujen maksujen korotusten kompensoimiseksi.

-Finanssipolitiikan yleistä viritystä ei ole muutettu vastaamaan muuttunutta suhdannekuvaa. Veropolitiikasta on tullut keventävää hallituksen toimikauden aikana, neuvosto toteaa.

Työllisyysaste jää alle tavoitteen

Hallitusohjelmassa keskeiset talouspolitiikan tavoitteet ovat työllisyyden lisääminen ja julkisen talouden vakauttaminen.

Nykyisten ennusteiden mukaan hallituskauden lopussa 2019 työllisyysaste on hieman alle 71 prosenttia. Hallituksen tavoite on 72 prosentin työllisyysaste. Arviointineuvosto toteaa, että on epätodennäköistä, että tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä.

Hallitusohjelman mukaan julkista taloutta tasapainotetaan asteittain hallituskauden aikana. Suunnitelman mukaan hallitus pyrkii pienentämään rakenteellista alijäämää 0,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Rakenteellinen eli suhdannekorjattu alijäämä tulee olemaan lähes 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta 2019.

Julkisen sektorin menoja pitäisi pienentää tai tuloja kasvattaa noin 2,4 miljardia euroa, että hallitus pääsisi tavoitteeseensa.

Sote-säästöjä vaikea todentaa

Hallitus tavoittelee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kolmen miljardin euron säästöjä tulevista kustannuksista. Arviointineuvosto toteaa säästötavoitteen olevan kunnianhimoinen. Ongelmana on kuitenkin se, ettei hallitus esitä riittävän selkeästi mekanismeja, joiden avulla säästötavoite saavutetaan niin, ettei terveydenhoidon laatu kärsi.

Valinnanvapausuudistus sisältää arviointineuvoston mielestä piirteitä, jotka pikemmin kasvattavat kuin vähentävät menoja. Ehdotettu järjestelmä sisältää riskin palveluiden ylitarjonnasta joillekin väestöryhmille.

Korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja

Arviointineuvosto suosittelee, että hallitus lisää koulutusta kaikilla tasoilla. Korkeakouluihin pitää lisätä aloituspaikkoja ja ilman toisen asteen koulutusta jäävien opiskelijoiden määrä tulisi kääntää laskuun.

Hallitus saa neuvostolta kehuja useista viimeaikaisista koulutuspoliittisista uudistuksista. Esimerkiksi päivähoitomaksujen alentaminen voi lisätä osallistumista varhaiskasvatukseen. Ammatillisen koulutuksen uudistus käytännönläheiseksi voi motivoida opiskelijoita. Korkeakoulujen valintakoeuudistus voi vähentää yliopistokoulutukseen jonottamiseen käytettyjä vuosia.

Arviointineuvosto pitää hyvänä yliopistojen profiloitumista ja tutkimusyksiköiden koon kasvattamista. Neuvosto suhtautuu myönteisesti oppivelvollisuuden pidentämiseen 18 vuoden ikään. Se voisi lisätä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää ja vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on koottu yliopistojen taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian ehdotusten perusteella. Arviointineuvoston puheenjohtajana toimii professori Roope Uusitalo. Muut jäsenet ovat professori Torben M. Andersen, professori Anneli Anttonen, professori Kaisa Kotakorpi ja professori Mikko Puhakka.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic