Uutiset

Hallitus aikoo viedä läpi irtisanomisten helpotukset

Asiantuntijat lakiehdotuksesta: Työllisyys tuskin kasvaisi, irtisanomisperusteiden vakiintuminen veisi vuosia.
Työministeri Jari Lindström (sin.) sanoo, että hallitus jatkaa pienyritysten irtisanomissuojan keventämistä. Alle 30-vuotiaiden määräaikaisuuksia koskevan lakiehdotuksen hallitus perui heinäkuussa.

Hallitus vie eteenpäin lakiehdotusta irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Lakiehdotus palasi lausuntokierrokselta eilen torstaina. Työministeri Jari Lindström (sin.) sanoi Taloustoimittajat ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön johdon tapaamisessa keskiviikkona, että hallitus jatkaa lakiesityksen viemistä eteenpäin, vaikka palkansaajajärjestöt vastustavat sitä.

Hallituksen tavoitteena on, että pienet yritykset uskaltavat jatkossa palkata työntekijöitä matalammalla kynnyksellä, kun työntekijän irtisanominen olisi helpompaa.

Lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan marraskuussa, Lindström sanoi.

Lindström korosti, että on aivan väärä käsitys, että irtisanomisia voitaisiin tehdä vain sillä perusteella, ettei naama miellytä.

Ehdotuksen mukaan irtisanomisperusteeksi riittää jatkossa nykyistä vähäisempi rikkomus. Sellaisia ovat esimerkiksi luvattomat poissaolot, työvelvoitteiden laiminlyönnit tai päihteiden käytöstä johtuvat ongelmat.

Taloustieteen professori Roope Uusitalo pitää epätodennäköisenä, että lakiuudistus kasvattaisi työllisyyttä.

– Tutkimusten mukaan yritykset sekä rekrytoivat että irtisanovat enemmän, jos irtisanomissuojaa kevennetään. Suuri osa tutkimuksista kuitenkin sanoo, että irtisanomissuoja ei vaikuta kokonaistyöllisyyteen.

Uusitalo huomauttaa, että valtaosa irtisanomisista tehdään Suomessa tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Hallituksen ehdotus vaikuttaisi ainoastaan niihin irtisanomisiin, joissa on niin sanotut henkilökohtaiset päättämisperusteet.

– Uudistuksen ei voida odottaa vaikuttavan kovin laajasti, kun nämä irtisanomiset ovat sen verran harvinaisia.

Uusien irtisanomisperusteiden vakiintumisessa kestäisi vuosikausia, jos hallituksen ehdotus etenee laiksi asti, sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen.

Lakiehdotus on kirjattu yleislausekkeeksi, mikä tarkoittaa sitä, että lain soveltamiseksi tarvitaan ennakkotapauksia eli tuomioistuimien ratkaisuja.

Koskisen mukaan tuomioita tarvitaan vähintään hovioikeudesta asti. Niitä on oltava useita, koska irtisanomiset ovat voimakkaasti tapauskohtaisia.

– Alle viidessä vuodessa tuskin saadaan mitään selkeää linjaa siitä, mitkä olisivat lailliset irtisanomisperusteet, Koskinen sanoo Lännen Medialle.

Ennen selkeiden ennakkotapausten saantia yritykset joutuisivat Koskisen mukaan toimimaan “hallituksen laista esittämän lupauksen varassa”.

– Käytännössä yritykset eivät voi sillä välin tietää, missä tilanteissa työntekijä on laillista irtisanoa ja missä tilanteissa ei.

Lakiehdotuksen tuomat irtisanomissuojan muutokset olisivat Koskisen mukaan lopulta niin vähäisiä, ettei koko uudistusta kannattaisi tehdä.

Koskinen sanoo, että yrityksen koko vaikuttaa jo nyt työriitojen ratkaisemiseen tuomioistuimissa.

– Esimerkiksi uudessa aloittavassa yrityksessä työntekijältä edellytetään paljon enemmän muun muassa luottamuksen suhteen, mikä vaikuttaa irtisanomisten laillisuuteen.

Koskisen mielestä on hyvin epävarmaa, lisäisikö lakimuutos rekrytointeja, koska tuomioistuimissa muotoutuva lain tulkinta on vaikeasti ennakoitavissa.

Hän pitää parempana vaihtoehtona esimerkiksi koeajan pidentämistä kuudesta yhdeksään kuukauteen.

– Siinä ajassa pitäisi tietää varmasti, onko työntekijä sopiva.

Mikä riittäisi irtisanomisen syyksi?

Hallitus päätti kevään kehysriihessä, että henkilöperusteista irtisanomissuojaa kevennetään alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Irtisanomisperusteiksi kävisi jatkossa lakiehdotuksen mukaan muun muassa työvelvoitteiden laiminlyönti, työaikojen noudattamatta jättäminen tai työnantajan ohjeiden vastainen toiminta.

Yksi lakiehdotuksessa esitetyistä irtisanomisen perusteista on työntekijän epäasiallinen käyttäytyminen. Asiaton käyttäytyminen voi kohdistua työnantajaan, kollegoihin tai asiakkaisiin.

Työtehtävien laiminlyömiseksi voidaan lukea lakiehdotuksen mukaan myös työntekijän ammattitaidon puute.

Puutteellinen osaaminen olisi käypä irtisanomisperuste vain, jos se käy ilmi vasta koeajan päättymisen jälkeen esimerkiksi työtehtävien muuttuessa.

Kaupallinen yhteistyö