Uutiset

Hallitus esittää rajoituksia Ylen tekstimuotoisiin verkkosisältöihin – niiden pitäisi pääsääntöisesti liittyä liikkuvaan kuvaan tai ääneen

Poikkeuksena olisivat muun muassa lyhyet STT:n uutispätkät ja lyhyet nopeiden uutistilanteiden uutistekstit.
Esitetty lakimuutos korostaa Yleisradion perinteistä merkitystä liikkuvan kuvan ja äänen välittäjänä. Kuva: Kimmo Penttinen
Esitetty lakimuutos korostaa Yleisradion perinteistä merkitystä liikkuvan kuvan ja äänen välittäjänä. Kuva: Kimmo Penttinen

Hallitus esittää yleisradiolakia muutettavaksi siten, että Ylen julkaisemat tekstimuotoiset verkkosisällöt olisivat nykyistä tiukemmin sidoksissa sen julkaisemaan audio- tai videosisältöön.

Hallitus antoi asiaa koskevan lakiesityksensä eduskunnalle torstaina.

Lakiesityksen mukaan Yleisradio ei voisi julkaista tekstimuotoista sisältöä ilman, että sisältö liittyy johonkin liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Poikkeuksina tästä olisivat:

– Lyhyet tekstimuotoiset sisällöt, joita Yleisradio julkaisee Suomen tietotoimiston (STT) tai muun kansallisen uutistoimiston kanssa tehtyyn yhteistyöhön perustuen.

– Lyhyet nopeisiin uutistilanteisiin liittyvät uutissisällöt.

– Lain mukaan välitetyt viranomaistiedotukset.

– Saamen- ja romaninkieliset sekä Suomen muilla maan vähemmistönä olevien kieliryhmien kielillä julkaistut tekstimuotoiset uutissisällöt.

– kulttuuriin ja oppimiseen liittyvät tekstimuotoiset sisällöt.

Lainmuutoksen taustalla on media-alan yritysten etujärjestön Medialiiton EU-komissiolle muutama vuosi sitten tekemä kantelu.

”Poikkeukset liian laajat”

Medialiiton mukaan hallituksen eduskunnalle antama esitys Yleisradiota koskevan lain muuttamiseksi on jonkin verran parantunut liikenne- ja viestintäministeriön kesällä julkistamasta luonnoksesta.

Lain pääsääntöä rikkovat poikkeukset ovat kuitenkin Medialiiton mielestä edelleen liian laajat.

– Lakiesityksen päävaatimus Ylen tekstimuotoisen verkkojulkaisemisen liittymisestä tv- ja radio-ohjelmistoihin on oikea ja välttämätön. Liitynnän määrittely tarvitsee kuitenkin vielä tarkentamista, jotta sekä Ylellä, muilla mediayrityksillä ja lain valvojilla on selkeä käsitys rajanvedosta, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo.

Medialiitto jätti valtiontukikantelun Euroopan komissiolle kesällä 2017. Komissio on sen pohjalta ilmaissut Suomen valtiolle, että Yle-lakia ja Ylen toimintaa on muutettava vastaamaan EU:n valtiontukisääntelyä.

Hallituksen esityksessä todetaan, että komission näkemyksen taustalla on tulkinta, jonka mukaan tekstimuotoinen journalistinen sisältö ei pääsääntöisesti ole yleisradiotoimintaa, jos sillä ei ole liityntää yleisradioyhtiön julkaisemaan liikkuvaan kuvaan tai ääneen.

Jos palvelu ei ole yleisradiotoimintaa, niin tällöin julkista tukea on arvioitava yleisten valtiontukisääntöjen mukaisesti eli sillä ei saa olla haitallista vaikutusta kilpailuun.

Medialiitto kertoo päättävänsä kanteluprosessin jatkosta sen jälkeen, kun Yle-lain muutokset on säädetty eduskunnassa ja muutosten käytännön vaikutukset Yleisradion toimintaan on arvioitu.

 

Uusimmat

Fingerpori

comic