Uutiset

Hallitus hankkii sittenkin sotelle EU-hyväksynnän – muuten menisi sinne joko kantelun tai tuomioistuimen kautta, selittää sote-virkamies

Hallituksen mielestä sote-lait ehtivät valmiiksi, jos valiokunnat lisäävät istuntopäiviä ja vaalikautta pidennetään. Ministerit vetoavat eduskuntapuolueisiin.
Hallituksen sote-muutosehdotuksista kertoivat peruspalveluministeri Annika Saarikko (vas), sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ja oikeusministeri Antti Häkkänen. Kuva: Joel Maisalmi

Hallitus taipui kovan julkisen asiantuntijakritiikin jälkeen siihen, että soten valinnanvapauslainsäädännölle hankintaan EU-hyväksyntä.

– Se menisi joka tapauksessa EU-komission käsittelyyn, joko kantelun tai kansallisen tuomioistuimen vireille panon kautta. Siksi hallitus on päättänyt oikeusvarmuusilmoituksen kautta aloittaa notifikaatiomenettelyn, sanoi asiaa keskiviikkona selvittänyt valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg.

Valinnanvapauslaille tarvitaan EU-komission notifikaatiomenettely sen selvittämiseksi, liittyykö lakiin EU:ssa kiellettyä valtiontukea.

– Järjestelmässä on sekä markkinaelementtejä että ei-markkinaelementtejä. Siksi asia joutuu komission arvioitavaksi, sanoi Euroopan unionin oikeuteen perehtynyt professori Jukka Snell Lännen Medialle.

Käytännössä kysymys on siitä, katsotaanko suomalainen sote-järjestelmä taloudelliseksi vai ei-taloudelliseksi toiminnaksi.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko sanoi keskiviikkona, että oikeusvarmuusilmoituksen tekeminen ei tarkoita sitä, että hallitus olisi muuttanut käsityksensä, että Suomen sote-järjestelmässä kyse on ei-taloudellisesta toiminnasta.

– Hallitus on sitä mieltä, että sote-malli on ei-taloudellisen luonteensa vuoksi kansallisissa käsissä, eikä pidä sisällä kiellettyjä valtiontukielementtejä. Kun perustuslakivaliokunnan mielestä hallituksen epäviralliset keskustelut komission kanssa eivät ole olleet riittäviä, tehdään asiasta pykälää virallisempi ja tehdään oikeusvarmuusilmoitus, sanoi Saarikko.

Hallituskertoi eilen, miten se on vastannut perustuslakivaliokunnan sote-lakeja koskeviin huomautuksiin.

Vastuu valiokunnalla

Ministeriöt esittävät notifikaatiomenettelyn lisäksi muutoksia mm. asiakassuunnitelmaan, maakunnan liikelaitoksen oman tuotannon turvaamiseen, sote-keskuksen aikaistettuun aloittamiseen ja tietosuojaan. Täydennyksiä on lisäksi useisiin muihin sote-lakien kohtiin.

Valinnanvapauden aikataulua hallitus haluaa muuttaa siten, että aikaistettu sote-keskusten käyttöönotto siirtyy kesään 2021.

– Se vaatii kuitenkin aikaistamishakemuksen, jos sote-keskuksen haluaa perustaa maakunnan kanssa samanaikaisesti, sanoi oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.)

Hallituksen mielestä vastuu sote-lainsäädännön kohtalosta on nyt eduskunnan ja erityisesti sen sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsissä.

– Se, mitä valiokunta nyt tekee, on sen omissa käsissä. Aikataulu on tiukka, mutta ei mahdoton, sanoi Saarikko.

Saarikko myönsi, että valmista ei tule valiokunnan normaaleilla kokousaikatauluilla. Eduskunnassa on myös keskusteltu istuntokauden jatkamisesta, mutta päätöksiä asiasta ei vielä ole.

– Keskeisten puolueiden vaihtoehdot sote-mallista ovat lähellä toisiaan, valinnanvapautta lukuun ottamatta. Neljän vuoden uuteen rumbaan ei kannata lähteä, vetosi Häkkänen.

– Kuntakentältä tulee koko ajan puheenvuoroja, että tarvitsemme uudistusta, sanoi puolestaan sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Käsitemiekkailua

Soten valinnanvapausjärjestelmään liittyvässä EU-komission hyväksymismenettelyssä on käynnissä käsitteillä miekkailu. Tekeekö hallitus asiassa notifikaatio-ilmoituksen vai onko kyseessä oikeusvarmuusilmoitus?

Hallituksen ministerit Annikka Saarikko ja Antti Häkkänen puhuivat keskiviikon tiedotustilaisuudessa oikeusvarmuusilmoituksesta notifikaatiomenettelyn yhtenä muotona.

Uuden Suomen verkkolehdessä Eurooppa-oikeuteen perehtynyt professori Juha Raitio sanoi, että kyseessä ei ole notifikaatiomenettely, koska “notifiointiin liittyy stand still -velvollisuus; sellaista lakia ei saada voimaan, joka ei saavuta notifioinnin kautta hyväksyntää”, sanoo Raitio.

Käsitesekaannusta lisää se, että hallituksen mielestä oikeusvarmuusilmoituksesta ei seuraa stand still -tilannetta. Eli valinnanvapauslaki voidaan saattaa voimaan EU-komissiosta riippumatta.