Uutiset

Hallitus hillitsee tiukalla lakiesityksellä sähkön siirtohintoja – Elinkeinoministeri Lintilä: "Kääntää hinnat laskuun"

Sekä siirtohintojen tasoa että korotuskattoa leikataan merkittävästi. Vuotuinen korotuskatto lähes puolittuu.
Sähkön siirtohinnoissa on tapahtunut viime vuosina kohtuuttomia korotuksia. Kuva: Joel Maisalmi
Sähkön siirtohinnoissa on tapahtunut viime vuosina kohtuuttomia korotuksia. Kuva: Joel Maisalmi

Valtioneuvosto antoi torstaina eduskunnalle esityksen, jolla hillitään sähkönjakelun hintojen nousua ja leikataan jakeluyhtiöiden tuottoja. Se tapahtuu muuttamalla sähkömarkkinalakia ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettua lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.

– Sähkön siirron hinnoittelu on pitkään ja perustellusti herättänyt kiihkeää keskustelua. Lakimuutos hillitsee siirtomaksujen nousua ja kääntää ne laskuun, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

Lakimuutos leikkaa jakeluverkkoyhtiöiden suurinta sallittua tuottoa ja pienentää kertakorotusten suuruutta. Jakeluverkkojen kohtuullinen tuottoaste sitoutuneelle pääomalle laskee ensi vuonna 4 prosenttiin viime vuoden 5,73 prosentista.

– Muutosten jälkeen jakeluverkot voivat kerätä asiakkailtaan jo ensi vuonna 350 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Sallittu tuottotaso laskee lakimuutoksen myötä 40 prosenttia kaikkien aikojen alimmalle tasolle, ministeri Lintilä sanoi.

Siirtomaksujen vuotuinen korotuskatto lähes puolitetaan 15 prosentista 8 prosenttiin. Asiakkaiden kannalta tämä rajoittaa hintojen kertakorotuksia.

– Tämä hallituksen esitys on valmisteltu erityisellä huolella ja niin, että kansallisen ja EU-lainsäädännön vaatimukset täyttyvät. Tällöin sen perusteella toteutettava sääntely on pitkäjänteistä ja vahvalla oikeudellisella pohjalla ja korjaavat toimenpiteet pystytään toteuttamaan nopeasti, ministeri Lintilä painotti.

Hintojen kurissa pitämisen ohella hallitus haluaa turvata myös sähköverkkojen hyvän toimitusvarmuuden tason ja tulevaisuuden tarpeita palvelevan energiajärjestelmän kehityksen.

Laskentamenetelmiin muutoksia

Energiavirasto tekisi lakiehdotusten voimaantulon jälkeen muutoksia jakeluverkonhaltijoiden tariffien laskentamenetelmiin jo nykyisen (2019–2023) valvontajakson aikana.

Virasto on ilmoittanut työ- ja elinkeinoministeriölle, että se valmistautuu ottamaan valvontamenetelmät tarkasteltavakseen heti lain voimaan tulon jälkeen.

Laskentamenetelmien päivityksen jälkeen jakeluverkonhaltijoiden sallittu tuotto laskisi ministeriön arvion mukaan vuoden 2020 tasosta noin 40 prosenttia vuonna 2022.

Jakeluyhtiöt voisivat kerätä ensi vuonna asiakkailtaan noin 350 miljoonaa euroa vähemmän jakelumaksuja kuin viime vuonna.

Kustannustehokkuutta vaaditaan

Esityksen mukaan verkonhaltijan olisi suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä sähköverkkoa siten, että yhtiö tuottaisi palvelunsa kustannustehokkaalla tavalla.

Suunnittelussa olisi vertailtava vaihtoehtoisia investointeja ja kuultava asiakkaita. Energiavirasto voisi määrätä yhtiön muuttamaan suunnitelmaansa, jos sen toimenpiteet eivät ole kustannustehokkaita.

Ehdotuksella tähdätään siihen, että yhtiöt huomioivat maakaapeloinnin ohella nykyistä kattavammin kaikki käytössä olevat toimenpiteet verkon uusimiseksi, kapasiteetin laajentamiseksi ja toimitusvarmuuden tason nostamiseksi.

Toimitusvarmuusvaatimusten takaraja pitenee

Sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoaikaa jatkettaisiin kahdeksalla vuodella vuoden 2036 loppuun saakka. Se koskee pääasiassa haja-asutusalueella toimivia jakeluverkonhaltijoita, jotka joutuvat 2020-luvulla tekemään isoja verkkorakenteen muutoksia verkoissaan.

Muutos hillitsee tehokkaasti hintojen myöhempiä korotustarpeita 75 prosentilla verkkoyhtiöitä ja 1,8 miljoonalla asiakkaalla. Vastineeksi palvelutason viivästymisestä asiakkaille maksettaisiin paremmat korvaukset pitkistä sähkökatkoista.

Toimeenpanovaatimusten jatkaminen antaa Energiavirastolle mahdollisuuden avata valvontamallin investointikannustimien tarkastelun jo nykyisen valvontajakson aikana.

Samalla voidaan välttää ennenaikaisia ja tulevaisuudessa tarpeettomia investointeja latvaverkkoihin. Myöhemmin voidaan hyödyntää kehityksen alla olevia, maakaapeloinnille vaihtoehtoisia keinoja korvausinvestoinneissa.

Lisäksi lakimuutoksella annettaisiin sähkönkäyttäjille ja energiayhteisöille oikeus rakentaa erillisiä linjoja kiinteistörajan yli pienimuotoisen sähköntuotannon liittämiseksi sähkönkäyttöpaikkaan tai kiinteistön sähköverkkoon ilman jakeluverkonhaltijalta pyydettävää lupaa.

Työryhmä tarkastelemaan tariffien laskentamenetelmiä

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa akateemisen työryhmän antamaan Energiavirastolle lausunnon tariffien laskentamenetelmien osatekijöistä.

Lausunto sisältäisi siirtohintakeskusteluun osallistuneiden tieteenharjoittajien näkemyksen vuonna 2024 alkavan verkkovalvontajakson laskentamenetelmien kehittämistyöhön. Työryhmä aloittaa toimintansa, kun lainmuutokset on vahvistettu eduskunnassa.

Lisäksi hallitus arvioi syksyn 2021 budjettiriiheen mennessä, miten korkovähennysrajoitusta voidaan uudistaa estämään nykyistä tehokkaammin verotettavan tulon siirtäminen Suomen verotusvallan ulkopuolelle esimerkiksi pääomasijoitusrakenteissa samalla, kun suomalaisten yritysten investointien korkovähennysoikeus turvataan. Uudistukset tulevat voimaan vuoden 2022 alusta alkaen.

Uusimmat

Fingerpori

comic