Uutiset

Hallitus huhkii ilmastoseminaarissa ja kertoo siitä illalla – Tartutaanko turpeeseen vai ahdistellaanko autoilijaa?

Vuosi 2035 tulee yllättävän nopeasti, ellei isoja muutoksia tehdä. Komissio olisi nyt hallitukselle vahva taustatuki, jos se päätyisi isoihin liikkeisiin.

Hiilineutraali Suomi 2035 on iso tavoite, mutta ei lainkaan niin kaukana tulevaisuudessa kuin voisi äkkipäätä ajatella. Hallitus istuu puolueidensa eduskuntaryhmien kanssa tänään tämän asian äärellä ilmastoseminaarissa, jossa sen pitäisi pohtia lisää keinoja tavoitteen saavuttamiseksi.

Hallitusta on sen alkutaipaleella moitittu ilmastopolitiikassa puheiden ja tavoitteiden latelemisesta ja konkreettisten päätösten puutteesta.

Nyt sillä olisi poikkeuksellisen hyvä hetki tehdä myös isoja liikkeitä, sillä niitä on tekemässä myös EU:n komissio. Sen tuore vihreän kasvun sopimus (Green deal) tulee ohjaamaan vahvasti EU-politiikkaa – eikä vain jäsenmaita sitouttavilla päätöksillä, vaan myös rahoitusmahdollisuuksilla.

Ilmastoseminaarin linjauksista tiedotetaan illansuussa. Silloin selviää, onko hallitus pääsemässä sanoista tekoihin.

Ilmastopolitiikka on tasapainoilua

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä pohjusti tämänpäiväistä omassa kokoontumisessaan viime viikolla.

– Haluamme varmistaa, että päästöjä vähentävät toimet etenevät ripeästi ja johdonmukaisesti, ja ne myös kohdennetaan reilusti, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotteessa istunnon alla.

Maanantain ilmastoseminaarin otsikkona onkin ”Oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan”.

Sama seikka painottui myös komission vihreässä sopimuksessa. EU:n tasolla tämä tarkoittaa erityisesti keskenään hyvin erilaisessa tilanteessa olevien jäsenmaiden sitouttamista ilmastotavoitteisiin.

Esimerkiksi hiiliteollisuusmaa Puolan ja öljyliuskeesta paljon energiaa saavan Viron askeleet ovat isompia ja kalliimpia kuin vaikkapa Suomen.

Maiden sisällä on myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta eli siitä, kenen pitää maksaa päästövähennyksistä eniten.

Uskalletaanko koskea turpeeseen?

Suomella on myös oma hiilensä, joka aiheuttaa alueellista epätasapainoa ja josta luopuminen on hallitukselle erityisen kipeä kysymys. Kyse on tietysti turpeesta.

Hallitusneuvotteluissa turpeen energiakäyttö päätettiin vähintään puolittaa hiilineutraaliin vuoteen 2035 mennessä.

Ala itse sanoo, että EU:n päästökauppa hoitaa tavoitteen ilman kansallisia toimia. Toisin sanoen hallitus ei ole laittanut turpeen suhteen tikkuakaan ristiin.

Ilmastotavoitteiden vuoksi nopeutta pitäisi kuitenkin lisätä, ja tehokkaimmin se se onnistuisi poistamalla turpeen verotuki. Hallitusohjelman mukaan asiaa tarkastellaan nimenomaan energiaverotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Kyse ei ole vähäisestä asiasta ei ole kyse myöskään päästönäkökulmasta. Turpeen polton ja turvetuotantoalueiden päästöt ovat seitsemän-kahdeksan mijoonan tonnin luokkaa, eli toistakymmentä prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Se on roimasti enemmän kuin esimerkiksi henkilöautoliikenteen päästöt.

Green dealiin sisältyvä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto voi avata mahdollisuuksia rahoitukseen, jolla tuetaan turpeesta luopumisen edellyttämiä investointeja ja luodaan uusia työpaikkoja kuihtuvan alan sijaan.

Kulutuksen päästöt eivät ole vähentyneet lainkaan

Liikenne on toinen iso ilmastokysymys, jossa muutokset näyttävät tapahtuvat tavoitteiden kannalta kovin hitaasti.

Pohtiiko hallitus uusia tapoja autoilun ohjaamiseen vähäpäästöisemmäksi tai peräti yrityksiä henkilöautoilun vähentämiseksi? Entäpä raskas liikenne? Vai eikö juuri mitään?

Näistä kenties kuullaan illalla lisää.

Jossakin vaiheessa pitäisi tehdä jotakin myös kotitalouksien kulutukselle, sillä sen päästöt eivät ole laskeneet 2000-luvulla lainkaan, vaan päinvastoin kasvaneet.

Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki on yhä kymmenen tonnin luokkaa.

Hiilineutraalius edellyttää sen leikkaamista 90 prosentilla, joten kaukana ollaan. Jo entiset ilmastotavoitteet edellyttivät kulutuspäästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä.

Entä koska viimeksi puhuttiin vakavasti energiakulutuksen leikkaamisesta?

Teollisuutta ohjaa erityisesti päästökauppa

Mahdollisten ilmastotoimien kohdelista ei lopu tähän.

Tekemistä olisi niin maa- ja metsätaloudessa, rakentamisessa kuin jätehuollossakin.

Teollisuus tekee jo paljon, ja tulee tekemään vielä enemmän. Eri teollisuudenaloilla on menossa tiekarttojen laadinta, mutta moni yhtiö on jo ehtinyt aloittaa isoja päästövähennysprojekteja. Tuorein uutinen tuli terästeollisuudesta.

Teollisuuden ohjaamisessa hallituksen rooli on ainakin tähän asti jäänyt EU:n päästökaupan ja komission tuoreen Green dealin varjoon. Nea ovat huomattavasti merkittävämpiä teollisuuden ohjureita.

Hallituksen oma avaus voisi olla niin sanottu päästöoikeuksien lattiahinta. Se toisi teollisuudelle varmuutta päästökaupan vaikutuksesta.

Saattaa myös olla, että illalla ainoa iso uusi asia on linjaus tiukemmasta ilmastolaista. Se on tärkeä etappi, mutta siirtäisi jälleen kerran asiaa eteenpäin ja pois hallituksen omalta pöydältä.

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic