Uutiset

Hallitus siirsi sote -pallon eduskunnalle – Krista Kiuru: Tällä kertaa kotiläksyt on luettu ja annetut reunaehdot täyttyvät

Hallitus on toiveikas, että 1600 sivun lakipaketti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksesta läpäisee eduskunnan käsittelyn. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoo, että edellisestä esityksestä on otettu oppia ja perustuslakivaliokunnan antamat reunaraamit on otettu huomioon.
Kuntaministeri Sirpa Paatero, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja sisäministeri Krista Kiuru saapumassa hallituksen sote -tiedotustilaisuuteen tiistaina. Kuva: Arttu Laitala
Kuntaministeri Sirpa Paatero, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja sisäministeri Krista Kiuru saapumassa hallituksen sote -tiedotustilaisuuteen tiistaina. Kuva: Arttu Laitala

Hallitus antoi tiistaina esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksesta eduskunnan käsittelyyn.

– Aamu ei voisi alkaa paremmin, kun valtioneuvosto tänään päätti lähettää sote-uudistuksen eduskuntaan. Ollaan kyllä tätä päivää odotettu. On ilo todeta, että tämä iso kokonaisuus siirtyy nyt eduskunnan viisaille hartioille, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi hallituksen tiedotustilaisuuden aluksi.

Esityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät siirtyvät 22 järjestäjän vastuulle. Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille aiotaan siirtää kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät.

Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla olisi neljä hyvinvointialuetta. Helsingin kaupungille jäisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaisi HUS-yhtymä.

Hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. Vaalit järjestetään alkuvuodesta 2022.

Kiuru vakuutti, että hallitus on oppinut aikaisemmista sote-yrityksistä. Keskustasta sote-ministeriryhmään kuuluva puolustusministeri Antti Kaikkonen oli valmis jo lyömään jonkinlaisen vedon lakiesityksen läpimenosta.

– Lähtökohdaksi otettiin, että opitaan aikaisemmasta. Perustuslakivaliokunnan reunaraamit ovat ne, joiden pohjalta mennään. Vähemmälle yhteiskunnalliselle keskustelulle on jäänyt, kuinka vahvaa järjestämisvastuuta perustuslakivaliokunta on vaatinut, Kiuru sanoi.

Kuva: Elina Nurmi
Kuva: Elina Nurmi

Perustuslakiasiantuntijoilta tietoa etukäteen

Kiuru kertoi, että sosiaali- ja terveysministeriö pyysi jo etukäteen perustuslakiasiantuntijoilta tietoa niistä kohdista, joihin esitys voisi kariutua. Kipukohdat ovat Uudenmaan erillisratkaisu ja se, mitä merkitsee oma riittävä palvelutuotanto.

– Uudenmaan erillisratkaisua ei ole koskaan tehty ja on väitetty, että sitä ei voisi tehdä. Hallitus on jo osoittanut nämä väitteet vääräksi. Kysymys on nyansseista, onko pystytty turvaamaan aukottomasti kaikki ne palvelut, jotka jäävät Uudenmaan hyvinvointialueen ja HUS:in maakuntayhtymän välillä järjestettäväksi. Saattaa olla, että eduskunnassa löydetään vielä joitakin tehtäviä, joita ei ole osattu ajatella.

Kiuru arvioi, että oman riittävän palvelutuotannon määritelmä vielä herättää keskustelua eduskunnassa. Oman palvelutuotannon riittävyys ei ole poliittinen kysymys, vaan juridinen ja perustuslaillinen kysymys.

– Tässä ovat ne isoimmat kysymykset, joissa jonkinlaista liukumaa on.

Monituottajuus edelleen mahdollista

Sosiaali- ja terveyspalvelujen monituottajuus on edelleen mahdollista, mutta lainsäädännössä on reunaehtoja.Yksityisiltä palveluntuottajilta voidaan hankkia kaikkia palveluja, joiden hankkimista ei ole erikseen laissa kielletty.Palvelujen hankkimisessa voidaan käyttää jatkossakin palveluseteliä.

Ostopalveluna hankittavien palvelujen olisi oltava sisällöltään, laajuudeltaan ja määrälliseltä osuudeltaan sellaisia, että hyvinvointialue pystyisi huolehtimaan kaikissa tilanteissa järjestämisvastuunsa toteuttamisesta.

Hyvinvointialue ei voisi hankkia yksityiseltä palvelutuottajalta muun muassa sosiaalityötä, sosiaalipäivystystä tai terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä. Hyvinvointialue voisi kuitenkin hankkia työvoimaa ja vuokratyövoimaa ympärivuorokautiseen päivystykseen omaa henkilöstöä täydentämään.

Jo tehtyjä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintasopimuksia on mahdollista mitätöidä ja irtisanoa, jos niissä on sovittu asioista, jotka ovat vastoin järjestämisvastuuta olevaa lakia.

Sopimuksia saa soveltaa kolme vuotta. Hyvinvointialue voi pidentää sopimusten irtisanomisaikaa vielä kaksi vuotta, jos palvelujen saatavuus vaarantuu.

Lainsäädännön arviointineuvosto kiinnitti sote-uudistuksesta antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että ulkoistusten mitätöinti on kustannusriski valtiolle. Kiuru vakuutti, että arvioita on tarkennettu ja parannettu arviointineuvoston vaatimusten mukaisesti.

– On hyvä muistaa, että olemme tässä tilanteessa siksi, että perustuslakivaliokunta totesi, että sote-uudistuksessa on oltava oma riittävä palvelutuotanto.

Maakuntaveroa valmistellaan

Hyvinvointialueiden toiminta rahoitettaisiin pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Hallitus valmistelee maakuntaveron käyttöönottoa. Uusi vero otettaisiin käyttöön viimeistään 2026.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan veromallia ei vielä ole, mutta hän uskoo, että ratkaisu löydetään.

Hyvinvointialueiden rahoitus olisi yleiskatteista. Se jaettaisiin alueille asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyisi asukasmäärän mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaisi lisäksi riskikerroin.

Kun rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys olisi 13,26 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettaisiin ja valtion osuutta vastaavasti kasvatettaisiin.

Hyvinvointialueella ei olisi lähtökohtaisesti oikeutta ottaa pitkäaikaista lainaa.

Kustannuksia hillitään pitkällä aikavälillä

Sote-kustannusten kasvua hillitään Paateron mukaan vasta pitkällä aikavälillä. Aluksi menot kasvavat, kun hyvinvointialueet perustetaan.

– Sellaista jarrua ei ole, että olisi automaattinen leikkuri tulevista kustannuksista, Paatero sanoi.

Eduskunta tekee päätökset hyvinvointialueiden valtionosuuksista. Lisärahoitustarve on Paateron mukaan poikkeus.

– Jos jonkin alueen palvelutuotanto ei ole toteutumassa, on mahdollisuus saada lisärahoitusta. Se ei ole jäämässä pohjiin seuraaville vuosille, vaan yhden lisärahoitusvuoden jälkeen palataan takaisin. Jos näitä tulee useampi, niin joudutaan arviointimenettelyyn.

Iso henkilöstön siirto

Sote-uudistus merkitsee isoa organisatorista muutosta. Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyisi liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä.

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyisivät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen. Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset ja siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyisivät hyvinvointialueille ilman korvausta.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti