Uutiset

Hallituskriisi ei ole Suomessa ainutlaatuinen ilmiö

Perussuomalaisten puheenjohtajistovalintojen myötä Suomeen virisi hallituskriisi, joka roihusi ilmiliekissä lopulta vain vuorokauden, maanantaista tiistaihin. Perussuomalaisten maahanmuutto- ja EU-vastainen fraktio kaappasi puolueessa vallan, mutta eduskuntaryhmän maltillisempi enemmistö ministereineen irtautui omaksi ryhmäkseen – ja pelasti hallituksen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saattoi tiistaina iltapäivällä todeta: hallituskriisi on peruttu.

Nopeasta ratkaisustaan huolimatta hallituskriisi jää poliittiseen historiaan. Kriisin käänteet olivat yhtä yllättäviä kuin ne olivat vikkeliä.

Satavuotiaan Suomen poliittisen historiaan kuuluu lukuisia muitakin hallituskriisejä.

Viimeisten reilun kolmen vuosikymmenen aikana on totuttu koko vaalikauden istuviin hallituksiin. Toista oli sitä ennen. Lyhytikäisyys oli hallitusten yhteinen nimittäjä.

Itsenäisellä Suomella on ollut 74 eri hallitusta. Yhden vuoden keski-iän saavuttamiseen hallituksilta meni aina 1980-luvulle saakka. Sisäpoliittisesti repaleisella 1950-luvulla istui 14 eri hallitusta. Viittä niistä johti poliittisten manööverien mestari Urho Kekkonen, siis ennen valintaansa presidentiksi.

Vielä 1970-luvulla hallituksia oli 11. Vasta Mauno Koiviston presidenttikausilla hallitukset saavuttivat vaalikauden mittaiset iät.

Kekkosen ja Koiviston valtakausien taitteessa tapahtui se, että hallituksilta alettiin edellyttää presidentin luottamuksen sijasta eduskunnan luottamusta.

Sotia edeltäneen ajan hallituksista vain yksi eli niin pitkän iän, että sitä kauemmin istui vasta Kalevi Sorsan vuoteen 1987 hallinnut neljäs hallitus. Tämä T.M. Kivimäen hallitus kaatui vasta itsekaatumiseen, kun pääministerin puolueen puheenjohtaja A.K. Cajander painui kahville ennen luottamusäänestystä.

Lyhytikäiset hallitukset kaatuivat mikä mihinkin syyhyn. Esimerkiksi 1920-luvulla hallitukset kaadettiin aina joulun alla budjettiäänestyksiin.

Dramatiikkaa hallituskriiseihin on löytynyt myös nykyaikana.

Silti hallitukset ovat jatkaneet, vaikka pääministereitä on eronnut ja yksittäisiä puolueita on lähtenyt hallituksesta. Kokonaan uutta hallituspohjaa ei ole ollut tarvetta neuvotella uusiksi vaalikauden aikana.

Suorastaan järisyttävä oli ensimmäisen naispääministerin Annelli Jäätteenmäen (kesk.) ero vuonna 2003. Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta nk. Irak-skandaalin seurauksena. Hallituskumppani sdp menetti luottamuksensa Jäätteenmäkeen.

Uusi hallitus saatiin kuitenkin keskustan Matti Vanhasen johdolla lähes samalla kokoonpanolla ja hallitusohjelmalla. Vanhanen muodosti seuraavankin hallituksen, kunnes hänen tilalleen tuli keskustan Mari Kiviniemi.

Muodollisesti pääministerin vaihtuminen tarkoittaa aina virallisesti koko hallituksen eroa. Viimeksi näin tapahtui edellisellä eduskuntakaudella, kun pääministeri Jyrki Katainen siirtyi EU:n komissioon ja uudeksi pääministeriksi tuli kokoomuksen uusi puheenjohtaja Alexander Stubb. Vaihdos koski vain pääministerin postia.

Viimeksi hallitus kaatui vuonna 1982. SKDL äänesti omaa hallitustaan vastaan puolustusmäärärahoja koskevassa kiistassa. Pääministeri Kalevi Sorsa (sd.) antoi tovereille lähtöpassit.

Ennenaikaiset eduskuntavaalit Suomessa on viimeksi järjestetty vuonna 1975.

Asiasanat

Uusimmat